Satakunta ihmistä kävi tänään Manskilla rakentamassa itselleen linnunpöntön. Marleena Naukkarinen Kouvolan ympäristöpalveluista kertoo, että innokkaimmat pöntönrakentajat tulivat paikalle jo, kun telttaa vasta pystytettiin.

— Koko ajan on ollut porukkaa tekemässä pönttöjä. Olemme varanneet tarvikkeita noin 300 pönttöön.

Noora Haikola ja Satu Härkönen tulivat ruokatunnillaan tekemään ensimmäiset itsetehdyt linnunpönttönsä.

— Ajattelin viedä linnunpöntön mökin pihalle. Seurailen lintuja ja olen kiinnostunut niistä, joten aion rekisteröidä pönttöni, Härkönen sanoo.

Tapahtuma liittyi Ylen tänä keväänä käynnistämään Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Yksi osa kampanjaa on linnunpönttöjen rekisteröinti. Kuntakohtaisessa tilastossa Kouvola on tällä hetkellä ensimmäisellä sijalla. Kouvolassa on rekisteröity torstai-iltapäivään mennessä 15 113 linnunpönttöä. Linnunpöntön pääsee rekisteröimään täällä.

Linnunpönttötalkoot järjesti Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Kymen Luonto ja Kymenlaakson Lintutieteellinen yhdistys. Lintutieteellinen yhdistys ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri tekivät talkoina aihiot valmiiksi. Myös työkalut nikkarointiin löytyivät paikalta.

Kymenlaakson Osuuspankin Kouvolankadun konttori toimii nyt väistötiloissa Hansakeskuksessa.

Pankki muutti entisiin Aleksi 13:n tiloihin vaiheittain kahden viime viikon aikana. Kassapalvelut avattiin uusissa tiloissa maanantaina.

Muuton syy on Kouvolankadun konttorin remontti. Muun muassa kiinteistön ilmastointi, putkisto ja sähköt pannaan uusiksi. Samalla pankin huonejakoa ja tilaratkaisua uudistetaan.

— Vanha pankkisali oli aika sekava. Remontin jälkeen ihmiset näkevät selvästi, missä esimerkiksi kassapalvelut toimivat, henkilöasiakkaista vastaava pankinjohtaja Pekka Katainen sanoo.

Vanhoista tiloista luopumista pankki ei ole harkinnut. Kataisen mukaan tilat ovat perinteikkäät puutteistaan huolimatta.

— Rakennus on kaupungin mukaan merkittävä osa Kouvolan kaupunkikuvaa. Pankki on toiminut siellä 1950-luvun alusta saakka.

Remontin tarkkaa hintaa pankki ei kerro, koska urakkaneuvottelut ovat kesken. Pankinjohtajan mukaan hinta tulee olemaan ”muutamia miljoonia”.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Osuuspankki palaa Kouvolankadulle toukokuussa 2017.

Mielen
viereen on hiipinyt ajatus, että eräs Careassa työskentelevä on luvattoman lähellä totuutta: sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea haluaa kaiken ja ottaa kaiken.

Sen jälkeen yhtymän raunioille sovitellaan yksi, yhteinen maakunta-sote. Jos Kymenlaakson eteläosa saa ahmittua merkittävimmät palvelut Kotkaan, maakunta ei tule koskaan olemaan yhtenäinen. Sen ympärillä käryää hamaan tappiin saakka Kouvolan katkeruus. Täysin aiheesta.

Turpaan tuli taas.

Kouvola

Kouvolan vappuperinteisiin kuuluu Unto Seppäsen patsaan lakittaminen.

Niin myös tänä vuonna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaani pesee ja kuivaa Seppäsen kivisen pään ja asettelee siihen ylioppilaslakin.

Perinne sai alkunsa vuonna 1980. Lakittajana olivat silloinkin opiskelijat, mutta operaatio hoidettiin vähin elein.

Ei ollut varmuutta, mitä moisesta jäynästä seuraisi.

Kuten tiedetään, seurasi vain hyvää. Opiskelijajäynästä on kasvanut virallinen tapahtuma, jonka osanottajamäärä mitataan surkeallakin säällä sadoissa.

Kouvolan keskustassa on lukuisia muita patsaita. Mitä jos joku haluaisi lakittaa jonkun niistä?

Patsaiden omistajan edustaja, museoamanuenssi Anna-Kaarina Kippola Kouvolan kaupungilta näyttää vihreää valoa.

Olennaista on, ettei patsaita vahingoiteta.

Siltä varalta, että joku ottaa vinkistä vaarin, toimitus teki esivalmistelutyötä mittaamalla neljän keskustapatsaan päänympäryksen ja lakituskorkeuden.

Mainittakoon, että Salpausselänkadun varrella sijaitsevalle Pesäpalloilija-patsaalle sopii tavallinen ylioppilaslakki kokoa 58.

Helvi Hongan, Ilmari Salmisen ja Kauppahallin edustan Kalastavan karhun päät ovat niin isoja, että lakki pitäisi ommella itse.

Sähköt ovat poikki laajalla alueella Kouvolan Korjalassa. Sähkökatkon syynä on muuntajakopin kärähtäminen Juholantiellä sijaitsevan metallisorvaamon pihassa.

Palokunta on paikalla sammuttamassa paloa.

Palo syttyi noin kello 8.30 perjantaiaamuna.

Tuttu tilanne Korisliigan välieristä: Kouvojen David Gonzalvez riistää pelivälineen BC Nokian serbialaispelaajalta Dragan Labovicilta kouvolalaisten puolustuskorilla. Amerikkalainen syöttää pallon nopeasti eteenpäin joukkueen pelintekijälle Kyle Shilohille, joka on pääsemässä kaksi yhtä vastaan -hyökkäykseen D.J. Richardsonin kanssa.

Nokialaisten ärhäkkä Niko Mattila ajaa kuitenkin tahallaan päin Shilohia, minkä jälkeen erotuomari Janne Muurisen pilli soi.

Muurinen ei anna Mattilalle kuitenkaan epäurheilijamaista virhettä, vaikka sääntöjen mukaan näin voisi tapahtua. Kyse on sääntötulkinnasta, joka sallii nopean hyökkäyksen käynnistäjän tai palloa hallitsevan pelaajan rappaamisen. Eikä puolustajalla ole huolta siitä, että vastustaja saisi tilanteesta hyödykseen kaksi vapaaheitttoa ja pallonhallinnan.

Mattila nostaa käden ylös virheen merkiksi ja Muurinen kiikuttaa pallon sivurajalle. Kouvojen toive nopeasta ylivoimahyökkäyksestä on historiaa, ja BC Nokia pääsee pälkähästä. Labovic ja kumppanit kävelevät kaikessa rauhassa puolustuskorille ottaakseen vastaan Kouvojen viisi vastaan viisi -hyökkäyksen.

Nopea hyökkäys on koripalloilun yksi kauneimmista osa-alueista. Sitä on lähes mahdotonta toteuttaa vastustajan korin jälkeen, mutta hyvä levypallopelaaminen, pallonriisto tai vastustajan tohelointi pelivälineen kanssa avaavat nopealle hyökkäykselle oivan mahdollisuuden.

Nopea hyökkäys ei siis synny itsestään. Laadukkaan puolustuspelaamisen lisäksi parketilla tarvitaan osaajia, joilla on silmää painaa kaasua siinä vaiheessa, kun vastustajan rivit ovat esimerkiksi pallonmenetyksen takia hetken sekaisin. Pelivälinettä työnnetään rajusti eteenpäin, vauhti kiihtyy ja muutaman nerokkaan syötön jälkeen pelaaja junttaa alley-oopin korkealta ilmasta vastustajan rysään.

Yleisö on haltioissaan ja repeää riemuun. Joukkue saa komeasta hyökkäyksestä energiaa ja käy vastustajan kimppuun entistä hanakammin.

Nopea hyökkäys on kadonnut koripalloilusta lähes kokonaan. Se on sääli. Eikä se ole esimerkkitapauksen Niko Mattilan syytä, koska sääntötulkinta antaa tilaa taktiselle virheelle. Mattila tekee tilanteessa täysin oikean ratkaisun, koska selviää töötistään tavallisella virheellä.

Kouvojen ja BC Nokian välieräsarja oli taktisten virheiden juhlaa. Nokialaiset tekivät kaikkensa jarruttaakseen kevyemmällä jalalla liikenteessä olleiden kouvolalaisten menoa. Keskialueen torppauksia ja muka-riistoja tuli lähes sarjatulella. Nokia sai mitä halusi, kun Kouvojen nopeat ja puolinopeat hyökkäykset kuivuivat kuin sahramit syksyllä.

Kun nopeat hyökkäykset jäävät koripalloilussa unholaan, laji menettää yhden parhaista elementeistään. Junnaava viisi vastaan viisi -hyökkäys kaipaa rinnalleen railakasta koripalloa, jossa pelaajien reagointi ja taito pääsevät oikeuksiinsa. ”Nopeat syövät hitaat” on kulunut fraasi. Nykykoriksessa valta on siirtynyt hitaille ja nopeat ovat joutuneet kärsijän osaan.

Kansainvälinen koripalloliitto FIBA tietää, mistä kenkä puristaa. Sen tietää luonnollisesti myös suomalainen Carl Jungebrand, joka aloitti vuonna 2013 FIBA:n erotuomarijohtajana.

Jungebrand kertoi torstaina Kouvolan Sanomille, että aihetta käsitellään parhaillaan FIBA:n päättävissä elimissä. Jungebrand ei halunnut kommentoida keskeneräisiä asioita.

Hän myönsi kuitenkin, että FIBA:ssa tehdään kaikki tarvittavat toimenpiteet pelin nopeuttamiseksi. Koripallo on dynaaminen laji, ja taktisen virheen kaltaiset jarrut tulee eliminoida välittömästi.

Suomen koripalloliiton erotuomaritoiminnan päällikkö Kati Nynäs kertoi olevansa ainakin toistaiseksi vain kuulopuheiden varassa.

— Kyllähän taktisen virheen salliminen muuttaa koko lajin luonnetta, Nynäs painotti.

Se on totta. FIBA:lta vaaditaan nyt ripeitä päätöksiä. Laji ampuu itseään jalkaan, jos pelin pätkiminen ja nopeiden hyökkäysten tuhoaminen jatkuu myös ensi kaudella.

Metsäteollisuuden puun käyttö kasvoi viime vuonna. Teollisuus käytti kotimaista ja ulkomailta tuotua raakapuuta vuonna 2015 yhteensä 64,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin ja kolme prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin.

Lisäksi teollisuus käytti sivutuotteita eli lähinnä sahahaketta ja purua 8,9 miljoonaa kuutiometriä. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tilastosta.

Tuontiraakapuun käyttö väheni edellisvuodesta neljä prosenttia 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi kaksi prosenttia 56,1 miljoonaan kuutiometriin.

— Kotimaisen raakapuun käyttö oli suurin kahdeksaan vuoteen, kertoo tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta tiedotteessa.

Raakapuusta lähes puolet sujahtaa selluteollisuuden kattiloihin. Viime vuonna toimiala käytti raakapuuta 30,3 miljoonaa kuutiota, missä on kolmen prosentin kasvu edellisvuodesta.

Toinen kasvun ala oli sahateollisuus, joka käytti puuta 24 miljoonaa kuutiota.

Kaakkois-Suomi on yhä maan merkittävin metsäteollisuuden keskittymä. Raakapuusta lähes kolmasosa käytettiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Etelä-Karjalassa raakapuuta kului 13,3 miljoonaa ja Kymenlaaksossa 7,0 miljoonaa kuutiometriä.

Korjalassa Juholankadun päässä perjantaiaamuna sattunut muuntajapalo katkaisi sähköt 20 minuutin ajaksi 630 asiakkaalta Kouvolassa. Metallisorvaamon pihalla olevan muuntamon palo sai alkunsa pienjännitekeskuksesta. Sen tarkempaa syytä palon syttymisestä ei vielä tiedetä. Syttymissyytä selvitellään parhaillaan.

— Voi olla, ettei syytä löydy koskaan, koska muuntamo paloi niin pahasti, sanoo KSS Verkko Oy:n käyttöpäällikkö Kai Kuvaja.

Palo sai alkunsa 8.35. KSS Verkko katkaisi sähköt muuntamosta viipymättä. Sähkökatkolla haluttiin varmistaa, ettei palo leviä viereiseen muuntamoon ja aiheuta vielä suurempaa tuhoa.

Sähköt katkaistiin Kellomäestä, Kaunisnurmelta ja Korjalan teollisuusalueelta. Sähkökatko kesti kello 9:ään eli 20 minuuttia.

Uuden muuntamon rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Se valmistuu perjantai-iltaan mennessä.

Muuntamo palveli Juholantien päässä olevaa metallisorvaamoa. Se on ainut kiinteistö, joka on tällä hetkellä ilman sähköä Korjalassa.

Onnekkaasti.
Sillä sanalla Urheilusanomat kuvaili Kouvojen kolmen viikon takaista selviytymistä Korisliigan välieriin. ”Viime sekunnilla Vilppaan Monyea Pratt heitti kolmen pisteen heiton. Jos se olisi uponnut, Kouvot olisi pudonnut jatkosta”, lehti kirjoitti sarjaraportissaan.

Mutta kun Prattin heitto ei uponnut. Pratt heitti itse asiassa tuossa pelissä kaikki kuusi kolmen pisteen yritystään ohi.

Keskiviikkona Kouvot paketoi finaalipaikan näytöstyyliin Nokialla. Tästä ottelusarjasta kukaan tuskin edes kehtaa jossitella.

Keskiviikkona

Vappunaamareiden askartelijat täyttivät Voikkaan olohuoneen maanantai-iltana. Tapahtuman suosio innosti ihmisiä suunnittelemaan tulevia teemailtoja.

Vappuvalmistelut keräsivät paikalle kolmen sukupolven askartelijoita. Vappunaamareiden työpajan ympärillä häärivät lasten kanssa äidit ja Kuusankosken Mattilan Marttayhdistys puheenjohtaja Pirkko Honkanen luotsaamana.

— Toimme askartelutarvikkeita tullessamme. Onpa mukava katsella lasten toimintaa, Honkanen sanoi.

Voikkaalainen Viena Rantala,11, kertoi saaneensa tiedon tapahtumasta vanhemmiltaan.

— Kiva tapahtuma tämä on. Näitä täällä tehtäviä naamareita voi käyttää vappuna.

Palvelupäällikkö Anne Eriksson työtovereineen yhteisöllisyyden edistämisyksiköstä iloitsi siitä, että voikkaalaiset ottivat tapahtuman omakseen. Idea vappuun virittävästä tapahtumasta syntyi 14. huhtikuuta Voikkaa-foorumissa.

Vaikka Voikkaan olohuoneen toiminta on kesäkuukaudet telakalla, syksyyn lähdetään täysin purjein.

— Toiminta jatkuu täällä syyskuussa. Elokuussa rekrytoidaan vetäjä. Mietimme tilojen pitämistä auki jonain iltana pidempään, Eriksson sanoi.

Voikkaan alakoulun kanssa on jo alustavasti puhuttu avajaisten yhteydessä järjestettävästä piirustusnäyttelystä. Monia muitakin suunnitelmia on vireillä viime syksynä avatun olohuoneen toiminnan aktivoimiseksi.

Alkuviikon tapahtumaan Voikkaalla kantoivat kortensa kekoon kaupungin lisäksi K-market Woikantori tarjoamalla vappuun sopivaa naposteltavaa. Kahvila Ikkuna tarjosi ilmaiseksi kahvia ja munkkeja kahvilassa, joka on auki koko kesän.

Sisäministeri Petteri Orpo kertoo Verkkouutisissa harkitsevansa vakavasti lähtemistä mukaan kokoomuksen puoluejohtajakisaan.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ilmoitus herättää tuoreeltaan innostuneen vastaanoton.

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) pitää tärkeänä, että kisaan saadaan raskaan sarjan ehdokkaita.

— Minä uskon, että puoluejohdossa tarvitaan henkilövaihdos. Toivon, että Petteri Orpo lähtee kisaan mukaan ja voittaa se, Kopra sanoo.

— Orpo on vahva ehdokas, mutta odotetaan nyt hänen lopullista päätöstään, sanoo kokoomuksen piirin puheenjohtaja Heikki Järvenpää.

Järvenpää pitää ylipäänsä tärkeänä, että puoluekokous äänestää puheenjohtajasta. Se selkeyttää puolueen tilannetta ja tuo paremmat mahdollisuudet jatkoon.

Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja pitkän linjan kokoomusvaikuttaja Jari Larikka liputtaa hänkin avoimesti Orpoa. Hän sanoo äänestävänsä puoluekokouksessa Orpoa, jos tämä Alexander Stubbin haastaa.

— Kyllä tämä on tervetullut uutinen minulle ja uskoisin, että myös aika isolle osalle puolueväkeä, Larikka sanoo.

Mäntyharjulainen kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) ei ota suoraan kantaa siihen asettuisiko Stubbin vai Orpon taaksen, mutta rivien välissä voi lukea paljon.

— Pidän Petteriä erittäin hyvänä ehdokkaana, Häkkänen sanoo.

— Toivon, että Orpo vakavasti harkitsisi asiaa ja lähtisi ehdokkaaksi. Hänellä on kovat ansiot takana ja laaja luottamus kentällä.

Entä odotatko kisaan vielä muita raskaan sarjan ehdokkaita?

— Toivon ensisijaisesti että Petteri Orpo päätyisi lähtemään, Häkkänen sanoo.

Kokoomuksen puoluekokous pidetään kesäkuun 10.—12. päivä Lappeenrannan Rauhassa.

Muokattu 14.35: Lisätty loppuun Antti Häkkäsen kommentit.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmstui tänään 29. huhtikuuta yhteensä 33 opiskelijaa.

Kyamkista valmistuu vuosittain noin 700 korkeakoulututkinnon suorittanutta. Opiskelijat valmistuvat omaan tahtiinsa lukuvuoden aikana.

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, medianomi (AMK)

Roosa Henttu, Espoo

Viivi Häkkinen, Kouvola

Evgenija Korenjugina, Helsinki

Kaisa-Mari Uusitalo, Turku

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Jaana Kokkola, Kotka

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), BBA

Bac Le, Ulkomaat

Elena Prokofyeva, Ulkomaat

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Joonas Salovirta, Kouvola

Irina Sedergren, Kouvola

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Saana Blåberg, Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Sampo Haapalainen, Maarianhamina 23

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Antton Grönlund, Kouvola

Essi Kirmanen, Kitee

Elina Koivisto, Helsinki

Antti Löytynoja, Kajaani

Henri Myyryläinen, Lahti

Tuomas Saviluoto, Kouvola

Kiira Tikka, Pirkkala

Samuel Tölli, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Outi Eerikäinen, Kotka 14

Iida-Alisa Hyvärinen, Hamina

Riikka Vesala, Kouvola

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Marina Pulkkinen, Lahti

Ville Ropponen, Kotka

Mari Salonen, Kouvola

Satu Tompuri, Kotka

Jarkko Typpö, Lahti

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK)

Tuula Solje, Kouvola

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Perttu Kotiniitty, Porvoo

Markus Merilä, Naantali

Jaakko Nurmi, Kotka

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Jori Spännäri, Kotka

Jyri Vedenpää, Nastola

Kouvola tunnetaan valtakunnallisesti kovatasoisena urheilukaupunkina.

Suuria yleisömassoja vetävien palloilulajien takaa löytyy kaupungista lukuisia aktiivisia seuroja. Yksi niistä on Kouvolan Jäätaiturit, joka on ottanut viime vuosina suurta roolia muodostelmaluistelussa.

Kouvolan Jäätaiturit lähtee ensimmäisenä suomalaisena muodostelmaluisteluseurana Viroon. Seura on saanut ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä tunnetuksi näyttävää lajiaan etelänaapurin maaperällä. KouJT:n neljä joukkuetta esiintyy lauantaina, vappuaattona Tallinnan Ice Star -yksinluistelukisassa uudessa Tondiraba-jäähallissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalaista muodostelmaluistelua nähdään Virossa.

Joukkueet esittävät päättyneen kauden ohjelmansa. Esiintymässä ovat tulokasjoukkue Team Silver Pearl, minorijoukkue Team White Pearl, juniorijoukkue Team Pink Pearl ja aikuisjoukkue Team Black Pearl.

KouJT:n seurueeseen kuuluu 93 henkilöä. Tarkoituksena on tuoda esille lajia, jota Virossa ei vielä tunneta.

Vappu on kevään karnevaalijuhla, jonka viettoon liittyy erilaisia perinteitä.

Monissa kodeissa vappuun kuuluvat sima, tippaleivät ja helium-pallot. Vappupäivänä saatetaan taas suunnata valkolakki päässä erilaisiin vapputapahtumiin ja brunssille.

Miten itse vietät vappua? Vastaa kyselyyn.

Alkon liikkeet palvelevat perjantaina ja vappuaattona lauantaina normaalisti.

Apteekeista Kouvolan keskustassa päivystää vapun ajan Kouvolan Uusi Apteekki. Se on vapunaattona lauantaina auki kello 8—18 ja vapunpäivänä sunnuntaina kello 10—18.

Linja-autot ajetaan vapunpäivänä normaalisti sunnuntaiaikatauluin. Aikataulut voi tarkistaa Matkahuollon nettisivuilta matkahuolto.fi.

Junien kaukoliikenteessä liikennöidään vappuna normaalisti: vappuaattona lauantain vuorojen mukaan ja vapunpäivänä sunnuntain vuorojen mukaan. Lähiliikenne liikennöi normaalisti. Vapunpäivänä liikennöidään sunnuntain aikataulujen lisäksi lisäliikennettä. Lisätietoja VR:n nettisivuilta osoitteesta vr.fi.

Eläinlääkäripäivystyksen puhelinnumero Kouvolan ja Iitin alueella on 0600-15333. Numero on maksullinen.

Hammaslääkäripäivystys on viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10—21 Kymenlaakson keskussairaalassa, Kotkantie 41, 48210 Kotka, puh. on 020 633 1000. Yöpäivystys joka päivä kello 21.00 jälkeen Töölön sairaalan tapaturma-asemalla, puh. 09-471 87708. Päivystys on tarkoitettu välitöntä hammaslääkärin apua vaativiin vaivoihin.

Jäteasemista Ahlmannintien jäteasema palvelee normaalisti lauantaina kello 9—15.

Kauppojen aukiolojen vapautumisen takia ruokakaupat saavat olla avoinna vappuaattona ja vapunpäivänä. Aukiolotunnit vaihtelevat eri kaupoissa. Tarkista aukioloajat kauppojen verkkosivuilta.

Kouvolan Sanomat ilmestyy vappuaattona ja vappuna, mutta ei maanantaina 2.5. Tuoreimmat uutiset löytyvät silloinkin nettiosoitteesta www.kouvolansanomat.fi.

Lääkärien päivystys on keskitetty Pohjois-Kymen sairaalaan Kuusankoskelle. Ensiavun numero on 0206151601. Hätätilanteessa soita 112.

Postin omat myymälät palvelevat vappuaattona kello 10—15. Vappupäivänä postin omat myymälät ovat suljettuina. Palveluyritysten yhteydessä toimivat postin myyntipisteet palvelevat vapun aikaan omien aukioloaikojensa mukaan.

Uimahallit ovat normaalisti auki vappuaattona: Inkeroisissa kello 10—17 ja Urheilupuistossa, Kuusankoskella ja Valkealassa kello 10—18. Korian uimahalli on auki vappuaattona kello 10—16. Vappupäivänä kaikki uimahallit ovat suljettuna.

Vapun tapahtumista löydät tietoa Kouvolan Sanomien nettisivujen tapahtumakalenterista tai lauantain ja sunnuntain printtilehden kulttuurisivuilta.

Vappuna ei tarvitse kökkiä kotisohvalla, sillä Kouvolassa on viikonloppuna rientoja mistä valita. Kouvolan teatterin edustalla sijaitseva Unto Seppäsen patsas lakitetaan perinteiseen tapaan aattona. Tilaisuus alkaa kello 12.30.

Kouvolan mieskuoron iltamissa Kuusankoskitalossa kuullaan lauantaina juomalauluja, keväisiä lauluja ja serenadeja. Konsertin jälkeen alkavat tanssiaiset, joita tahdittaa Markku Ignatiuksen orkesteri laulusolistinaan Mervi Kari.

Tapahtuma alkaa kello 19.

Meksiko-talossa puolestaan järjestetään aattoiltana vappukarkelot. Illan aikana esiintyvät muun muassa tanhuseura Kasareikka, Karela-kuoro ja Jututtaret. Loppuillasta juhlijoita tanssittavat Karelan pelimannit. Vappukarkelot alkavat Kouvolankylän vpk-talossa kello 19 ja jatkuvat puolille öin.

Aaton juhlinnasta voi toipua sunnuntaiaamuna Jaakonpuistossa. Kello 10 alkavassa vapputapahtumassa esiintyvät muun muassa Kuusankosken mieslaulajat, Kouvolan naiskuoro, Kymen laulu, Kouvolan viihdelaulajat ja Kouvolan mieskuoro.

Päivällä on vuorossa vappumarssi. Se lähtee Kuusankosken lukiolta kello 12.45. Vappujuhlaa vietetään Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä alkaen kello 13.

Ohjelmassa on muun muassa miesvoimistelua, kantritanssia ja Tähtitaivas-musiikkikavalkadi. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Sirpa Paatero. Juhlan juontaa Viivi Mauno.

Korisliiga on vahvistanut finaalien otteluohjelman. Kouvot isännöi Tampereen Pyrintöä ensimmäisessä finaalissa maanantaina kello 18.30.

Molemmat joukkueet pelaavat kotiottelunsa jäähallissa. Kouvolassa pelataan Lumon Areenalla ja Tampereella Pyrintö vie finaalisarjan Hakametsään.

Finaaliottelut esitetään suorana Fanseat.comissa ja Yle Puheella. Kolmannesta osaottelusta eteenpäin finaalit esitetään myös Yle TV2:ssa.

Kouvolan Sanomat kysyi lukijoiltaan mieluisampaa finaalivastustajaa, kun välierät olivat yhä käynnissä. Pyrintöä toivoi vastaan 29 prosenttia äänestäneistä, kun Helsingin Seagulls olisi kelvannut 71 prosentille.