Opetusministeri
haluaa keventää pääsykoesysteemiä.

Kannatan!

Valintakoeralli on karannut joillakin aloilla käsistä kuin Latvalan auto erikoiskokeella. Aikaa ja rahaa palaa sekä hakijoilta että koulutuksen järjestäjiltä.

Päästäkseen
lukemaan esimerkiksi oikeus-, lääke- tai kauppatiedettä hakijan pitää ottaa haltuun tanakka pino kirjallisuutta. Lisäksi on omaksuttava oikea vastaustekniikka.

Urakka on monelle nuorelle ylivoimainen yksin selvitettäväksi.

Pisteet Kouvolan yhteislyseolle siitä, että se tarjoaa ilmaisia valmennuskursseja. Muualla ammattiapua on yleensä saatavilla vain paksua setelitukkoa vastaan.

Opiskelupaikan

Kouvojen D.J. Richardson on latonut Korisliigan pudotuspeleissä eniten pisteitä (191).

BC Nokian Dragan Labovic (159) on tilastossa kolmantena. Playoffien paras kotimainen korintekijä on Seagullsin Antto Nikkarinen (121).

Levypallotilastossa BC Nokian David Kravish (80) ja Kouvojen Thomas Gipson (79) käyvät tiukkaa taistelua sijoilla kolme ja neljä.

Levyripörssiä johtaa Seagullsin Terrence Watson (87). Watsonin ja Kravishin väliin kiilaa Pyrinnön Damon Williams (83).

Kouvojen Alexander Madsen (61) edustaa sinivalkoisia värejä sijalla kahdeksan.

Nikkarinen (43) on antanut ylivoimaisesti eniten koriin johtaneita syöttöjä pudotuspeleissä. Kouvojen Kyle Shiloh (32) tulee tilastossa kakkosena perässä. BC Nokian paras syöttelijä on Vuk Malidzan (29).

Nordea teki Kaakkois-Suomessa liiketulosta 13,6 miljoonaa euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Nordean tuotot olivat 30 miljoonaa euroa, ja ne vähenivät 7,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä alentuneen rahoitustilanteen vuoksi.

Asiakkaiden säästäminen kasvoi epävarmasta taloustilanteesta huolimatta 0,6 prosenttia. Säästäminen oli kokonaisuudessaan 4,5 miljardia euroa.

Nordean mukaan säästämisen ja sijoittamisen palkkiotuotot olivat vuosineljänneksellä täsmälleen samalla tasolla kuin viime vuonna.

Kulut pysyivät hallinnassa, ja ne pienenivät -0,1 prosenttia.

Uusia asuntolainoja otettiin Kaakkois-Suomessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 60 miljoonaa euroa, joka oli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä.

Tällä hetkellä asunnon ostajia auttaa edelleen erittäin matala korkotaso. Asuntomarkkinoilla ei ole vielä nähty selkeää käännettä parempaan, vaikka varovaista kysynnän kasvua onkin näkyvissä.

— Odotukset asuntokaupan vilkastumisesta ovat kasvaneet, erityisesti kasvukeskuksissa. Heinäkuun alusta astuu voimaan lainakatto, joka korostaa omarahoituksen merkitystä entisestään. Jonkin verran on näkynyt sitä, että asiakkaat ovat pyrkineet ennakoimaan tulevaa tilannetta aikaistamalla asunnon hankintaa. Tuleva muutos ei ole kuitenkaan vielä sen suuremmin markkinoihin vaikuttanut, toteaa aluejohtaja Antti Hyvärinen tiedotteessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkitsee tänään aiemmin palkitsematta jääneitä sotiemme veteraaneja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Kyse on niin naisista kuin miehistä, joilla on rintamasotilastunnus (miehet) tai rintamapalvelustunnus (naiset).

Pohjois-Kymenlaaksossa palkittuja on yhteensä 204.

Kouvola

Aartelo, Eino Erkki, sotaveteraani.

Ahola, Jali, sotaveteraani.

Airaksinen, Selma Annikki, rouva.

Akkanen, Ninna-Liisa, rouva.

Ala-Outinen, Irja Inka, rouva.

Alho, Maire Maria, rouva.

Anttila, Aili, rouva.

Anttila, Katri, rouva.

Anttila, Keijo, veturinkuljettaja.

Arola, Helge Valtteri, kirvesmies.

Avikainen, Maiju Annikki, kauppias.

Haajanen, Lea Sanelma, rouva.

Haapalainen, Helvi Aune, rouva.

Haikala, Sakari, veturinkuljettaja.

Haimi, Valdemar, kirvesmies.

Halinen, Taimi Sirkka, rouva.

Halme, Marjatta, ylösottaja.

Hannikainen, Aino, pääkirjanpitäjä.

Hannola, Vieno, rouva.

Harola, Pirkko Liisa, osastonhoitaja.

Heikkilä, Juha, sotaveteraani.

Heikkilä, Reino Viljami, veturinkuljettaja.

Hietamies, Martta Saimi, rouva.

Hirsi, Liisa Ellen, rouva.

Hirvonen, Tauno, veturinkuljettaja.

Holopainen, Olavi, sotaveteraani.

Hovi, Rauha Annikki, rouva.

Huovila, Laura Mirjam, rouva.

Huttunen, Helka Maria, kirjanpitäjä.

Iivonen, Anna Sofia, keittäjä.

Ikävalko, Paavo, sotaveteraani.

Jantunen, Matti Brynolf, sosiaalijohtaja.

Johansson, Meeri Mirjam, rouva.

Jokelin, Alli Aune, pankkitoimihenkilö.

Joukainen, Martti, maanviljelijä.

Juvonen, Lasse Kalevi, liikenneohjaaja.

Jäkälä, Katri Siviä, perheenäiti.

Kaijalainen, Antero, toimitusjohtaja.

Kalske, Else Edith, isännöitsijä.

Kangaskolkka, Kauko Tuovi, urakoitsija.

Kansikas, Veikko Olavi, sotaveteraani.

Karppinen, Mirjam Irene, rouva.

Karvonen, Rauha Elisa, rouva.

Kaukonen, Jenny Annikki, emäntä.

Kepsu, Irma Annikki, rouva.

Kiiski, Maire Mirjami, arkistoapulainen.

Kirjalainen, Tuure, paperityömies.

Kiuru, Jouko, asemapäällikkö.

Kivilehto, Veikko, sotaveteraani.

Kivistö, Jaakko, veturinkuljettaja.

Koistinen, Lea Leila, peruskoulun opettaja.

Koivisto, Aarne, maanviljelijä.

Koivu, Sirkka Kaarina, emäntä.

Kokkola, Matti, hitsaaja.

Koppinen, Aili, rouva.

Koskela, Pirkko Mirjam, rouva.

Koskinen, Eevi Kaarina, varastoapulainen.

Kuittinen, Martti, maalari.

Kulhelm, Tyyni Kaarina, rouva.

Kuparinen, Helmi Sulamit Tuulikki, emäntä.

Kärkkäinen, Aino Maria, liikeapulainen.

Laine, Jaakko Jalmari, sotaveteraani.

Lakka, Toivo Tapio, veturinkuljettaja.

Lampinen, Elsi Irene, emäntä.

Laurila, Merja, toimistoapulainen.

Laurila, Tauno Tapio, mylläri.

Lavonen, Antero, sähköasentaja.

Lax, Terttu Onerva Maria, liikeapulainen.

Leino, Aino Annikki, keittiöapulainen.

Leskinen, Sirkka Liisa, rouva.

Lindholm, Milja Kyllikki, myyjä.

Linerva, Sylvi, rouva.

Lukkarinen, Toivo Vilho, varastotyöläinen.

Luoma, Aila Margit, postivirkailija.

Luostarinen, Erkki, sotaveteraani.

Maaranen, Airi Annikki, puhelunvälittäjä.

Maattola, Hilkka Maila, rouva.

Majuri, Eine Annikki, emäntä.

Malin, Erkki Aarne, koneenhoitaja.

Manninen, Sointu Vellamo, keittäjä.

Markkanen, Helmi Eeva Elisabeth, rouva.

Marttila, Natalia, siivooja.

Mentula, Mauri, sotaveteraani.

Metsälä, Vilho Armas, konttorinhoitaja.

Muuronen, Hilja Elisabeth, rouva.

Myllylä, Leevi Ilmari, sotaveteraani.

Mäkelä, Tapio, sotaveteraani.

Mäkilä, Yrjö, sotaveteraani.

Neuvonen, Esko, veturinkuljettaja.

Niilola, Elsa, rouva.

Nikola, Eino Anton, veturinkuljettaja.

Nikunen, Eva Ester, päiväapulainen.

Nordenswan, Georg Carl Henrik, diplomiekonomi.

Noriola, Anja Irene, rouva.

Nummila, Auno Allan, maanviljelijä.

Nurmberg, Hellen Mirjam, rouva.

Nurminen, Liisi Maria, niputtaja.

Ojakangas, Maija-Liisa, rouva.

Oksanen, Eevi Kirsti, rouva.

Ollikka, Kullervo Juhani, sotaveteraani.

Orava, Aarne Johannes, juustola-apulainen.

Paju, Heikki Veikko, varastomestari.

Pasi, Hilja Hellä, rouva.

Pekkola, Erkki Taneli, linja-autonkuljettaja.

Perälä, Toini Marjatta, rouva.

Pesonen, Matti, kirvesmies.

Pieksemä, Maire Kerttu, siivooja.

Priha, Raili Helena, osastonhoitaja.

Puhakka, Vieno Maria, rouva.

Purho, Vieno Mirjam, rouva.

Puusa, Terttu Kyllikki, rouva.

Puuskari, Pentti Tapio, maanviljelijä.

Puuskari, Viljo, veturinkuljettaja.

Pyrhönen, Martti, sotaveteraani.

Päivölä, Eero, isännöitsijä.

Rahikka, Aarne, sotaveteraani.

Ranta, Jorma Eerik, sotaveteraani.

Rautiainen, Tyyne, perheenemäntä.

Reijo, Terttu Anja, rouva.

Ristola, Martta, ruokalan emäntä.

Ruotjoki, Sirkka Anneli, emäntä.

Rämä, Maire Kyllikki, emäntä.

Röyhy, Aila Annikki, rouva.

Saarinen, Eeva Maria, rouva.

Saarinen, Vappu Sirpa Inkeri, agronomi.

Sahlberg, Kaino, rouva.

Salminen-Savisalo, Anja Marjatta, rouva.

Salomaa, Pauli, sotaveteraani.

Savela, Hanna Kaarina, hammaslääkäri.

Savolainen, Kerttu, rouva.

Selin, Eila Elina, rouva.

Seppä, Lahja Inkeri, rouva.

Seppälä, Hellin Irene, emäntä.

Seppälä, Irja Tellervo, opettaja.

Sihvola, Toini Maria, rouva.

Silosuo, Kersti Helinä, terveydenhoitaja.

Siltanen, Tauno Veikko, sotaveteraani.

Silvo, Pirkko Hillevi, kirjanpitäjä.

Silvonen, Aulis Tapio, rautatievirkailija.

Silvonen, Kaarlo Vilho, viilaaja.

Siren, Elina, rouva.

Skyttä, Leevi Olavi, kauppias.

Skön, Voitto Ilmari, vaununtarkastaja.

Solje, Marjatta, rouva.

Sonninen, Taavetti, sotaveteraani.

Sorsa, Eero Olavi, työnjohtaja.

Sorsa, Elma, emäntä.

Suikki, Pirkko Sirkka Annikki, rouva.

Sulantaus, Elisa Annikki, rouva.

Suominen, Esteri, emäntä.

Säilä, Laila Inkeri, rouva.

Sääksjärvi, Meri Annikki, toimistoapulainen.

Tani, Antti Olavi, maanviljelijä.

Tapaninen, Liisa Marjatta, konttoristi.

Tikka, Mirja Annikki, rouva.

Tohka, Sirkka Marjatta, rouva.

Toikka, Veikko Ilmari, vuoromestari.

Toimela, Irja Annikki, rouva.

Tompuri, Taimi Siviä, rouva.

Toppila, Lea Rakel, rouva.

Vaarnimo, Erkki Salomo, sotaveteraani.

Vahter, Samuli, sotaveteraani.

Vahteri, Eila Annikki, rouva.

Valtonen, Markku Ilmari, sotaveteraani.

Vanhanen, Larisa, rouva.

Varhomaa, Elsa Mirjam, lehtori.

Vehmas, Hilkka, jaostonhoitaja.

Vesa, Elli Sofia, varastokirjanpitäjä.

Viherlehto, Rakel, rouva.

Wilska-Huhtinen, Kerttu Laura, lastenohjaaja.

Virtanen, Sylvi Ilona Kyllikki, sairaala-apulainen.

Voutilainen, Helinä Salme Inkeri, rouva.

Vähänen, Veikko Eino Johannes, osastonhoitaja.

Värri, Irja Liisa, myyjä.

Vättö, Hertta Helinä Aallotar, rouva.

Wäänänen, Toini Maria, rouva.

Ylä-Outinen, Viljo, maanviljelijä.

Yrjölä, Rauha Lilja, emäntä.

Äikäs, Aula Mirjam, rouva.

Iitti

Halonen, Kerttu Sanelma, rouva.

Heino, Eino, sotaveteraani.

Heino, Gretta Vilhelmiina, rouva.

Heino, Sulo, sotaveteraani.

Heino, Tyyne Mirjam, konttoristi.

Helineva, Aulis, sotaveteraani.

Jantunen, Aino Martta, rouva.

Kaksonen, Anja Kaarina, rouva.

Koskinen, Saimi Maria, rouva.

Martikainen, Kerttu, emäntä.

Meriläinen, Toini Tuulikki, rouva.

Meriläinen, Urho, sotaveteraani.

Myllylä, Sakari, työnjohtaja.

Mäkelä, Pirkko Helena, talouspäällikkö.

Neulanen, Taimi Tellervo, rouva.

Nieminen, Pertti Tapani, sotaveteraani.

Paloranta, Helga Esteri, rouva.

Saarinen, Helvi, rouva.

Saarinen, Sirkka Liisa, rouva.

Sairanen, Eevi Kaarina, rouva.

Salmivirta, Eino, sotaveteraani.

Tulokas, Veikko Gunnar, sotaveteraani.

Tuomala, Erkki, maanviljelijä.

Vainio, Jouko, betoniraudoittaja.

Virtanen, Kalevi, sotaveteraani.

Pian 98 vuotta täyttävä valkealalainen sotainvalidi Armas Vaija näkee öisin painajaisia. Ne johtuvat sodasta, sanoo hänen vaimonsa Lyydia.

Sotatraumoihin perehtynyt historiantutkija Jenni Kirves toteaa, että veteraanien sotapainajaiset ovat lisääntyneet iän myötä. Kun arkinen tekeminen vähentyy, mieltä painaville asioille jää tilaa nousta pintaan.

— Kun veteraanit olivat nuorempia, he saivat helpotusta työtä tekemällä. He pystyivät työnsä kautta ottamaan elämän omiin käsiinsä. Tämä oli heille erittäin terapeuttista, Kirves korostaa.Vaijan perheen kotona sotakokemuksista puhuttiin vähän jos ollenkaan. Muiden sotaveteraanien kanssa ehkä enemmän.

Kansallista veteraanipäivää on keskiviikkona vietetty eri puolilla Suomea. Pääjuhlaa vietetään tänä vuonna Oulussa.

Kuusankoskitalon juhlassa puhui muun muassa oikeus- ja työministeri Jari Lindström, joka peräänkuulutti sotavuosien me-henkeä nykyaikaan.

Armas Vaija selvisi talvisodasta, vaikka kotiväki ehti luulla hänen jo kaatuneen.

Lue lisää torstain lehdestä tai Kouvolan Sanomien mobiilisovelluksesta.

Suomalaiset käyttävät vähän ruokakauppojen verkossa tarjoamia kotiinkuljetuspalveluita.

Valtakunnallisia toimijoita alalla ei ole ainuttakaan. Koko maahan kotiinkuljetuksia tarjonnut, Suomen ensimmäinen ruuan verkkokauppa Ruoka.net supisti toimintansa pääkaupunkiseudulle huhtikuun alussa.

Yhtiön toimitusjohtajan Eva Tenhusen mukaan toimitukset lopetettiin, koska Posti poisti yhtiön käyttämät kylmäkuljetukset palveluvalikoimastaan.

— Emme ole löytäneet toista toimittajaa, joka olisi kustannuksiltaan sopiva. Haluaisimme jatkaa koko maassa, mutta emme voi periä asiakkailta kohtuuttomia hintoja.

Kuusankosken K-supermarket Koskituuli aloitti kotiinkuljetukset ja noutopalvelun viime syksynä, ja se on tällä hetkellä Kouvolan ainoa verkossa elintarvikkeita ja muuta päivittäistavaraa myyvä kauppa.

Kauppias Jani Kasasen mukaan rekisteröityneitä asiakkaita on jo 300, mutta heistä harva käyttää palveluita säännöllisesti. Keskiviikkona kuljetuksia vietiin kuudelle tilaajalle.

— Palvelut ovat monelle vielä vähän uusia ja outoja, mutta asiakasmäärä kasvaa koko ajan. Alku on mennyt hyvin ja ihan odotusten mukaan.

Markkinatutkimusyhtiö Nielsen on selvittänyt, että verkkokaupan osuus kaikesta Suomen päivittäistavarakaupasta oli vuonna 2015 noin 0,2 prosenttia eli 26 miljoonaa euroa.

Määrä vastaa Suomen sadanneksi suurimman tavallisen ruokakaupan vuosittaista päivittäistavaramyyntiä.

Lue lisää lehdestä tai digilehdestä.

Jokaisella bändillä on oma juttunsa. Kouvolalaisella Kehrä-yhtyeellä se on lauluvoima.

— Meillä on kolme keskenään täysin erilaista laulajaa, jotka ovat kaikki omalla tavallaan hyviä, Arto Porvari sanoo.

Kehrä perustettiin tammikuussa 2012. Työnimellä Kehräpromo yhtye julkaisi kolmen kappaleen kokonaisuuden jo perustamisvuonnaan. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi toinen ep, Tienhaara. Se julkaistiin esikois-ep:n tapaan fyysisenä cd-levynä ja striimauspalveluissa.

Perjantaina yhtye julkaisee striimauspalveluissa kaksi kappaletta. Peili on omaa tuotantoa. Toinen kappale on lainaa Kauko Röyhkältä.

— Röyhkän Nivelet saa meiltä oman sovituksen, Porvari kertoo.

Kehrä tekee sekä akustisia että sähköisiä keikkoja. Kuusankosken Pato-klubilla on vuorossa akustinen esitys, jossa kuullaan muun ohella afrikkalaista djembe-rumpua.

— Hyvä biisi toimii akustisestikin. Pidän myös keikoista, joilla pääsee lyömään kovaa, rumpali sanoo.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) myöntää MTV:lle olevansa juridisesti vastuussa perheyhtiön päätöksestä perustaa verosuunnitteluyhtiö Belgiaan vuonna 2007.

Toivakka kertoi MTV3:n Huomenta Suomessa olleensa perheyhtiön hallituksessa aikana, jolloin yhtiö perusti belgialaisen verosuunnitteluyhtiön.

— Tämmöinen perheyhtiö perusti holding-yhtiön Belgiaan vuonna 2007. Olin tuolloin vielä hallituksen jäsen mieheni kanssa. Eli meitä oli kaksi jäsentä.

Toivakka myöntää olevansa juridisessa ja nimellisessä vastuussa yhtiön toiminnasta, koska kuului verosuunnitteluyhtiön perustamisen aikaan sen hallitukseen. Hän kuitenkin korostaa, ettei ole ollut mukana yhtiön operatiivisessa toiminnassa missään vaiheessa.

Kouvolan kävelykatu Manskilla järjestetään linnunpönttötalkoot tänään torstaina kello 11—16.

Paikalla on valmiiksi sahatut linnunpöntön aihiot, joista pöntön voi opastettuna itse nakutella kasaan. Myös työkalut nikkarointiin löytyvät paikalta.

Rakentamansa pöntön saa ilmaiseksi mukaansa sekä lisäksi ripustusohjeet.

Tapahtuma liittyy Yleisradion tänä keväänä käynnistämään Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Yksi osa kampanjaa on linnunpönttöjen rekisteröinti.

Kuntakohtaisessa tilastossa Kouvola on tällä hetkellä ensimmäisellä sijalla noin 13 000 rekisteröidyllä linnunpöntöllään. Linnunpöntön pääsee rekisteröimään täällä.

Pönttötalkootapahtuman järjestää Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut yhdessä Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin ja Pohjois-Kymen Luonnon kanssa.

Tammi-maaliskuussa jätettiin käräjäoikeuksiin 1 062 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 111 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua edellisvuodesta on siis 11,7 prosenttia.

Velkajärjestelyhakemuksista 76 kappaletta (7,2 prosenttia) oli aviopuolisoiden yhteishakemuksia. Kanssavelallisten kanssa tehtyjä yhteishakemuksia oli 6 kappaletta (0,6 prosenttia).

Loput 980 hakemusta (92,3 prosenttia) olivat yksittäisten hakijoiden tekemiä.

Hakemuksista miesten jättämiä oli 548 kappaletta (51,6 prosenttia) ja naisten jättämiä 514 kappaletta (48,4 prosenttia).

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tilastojulkistuksesta.

Kouvolan Kouvojen vastustaja Korisliigan loppuotteluissa ratkeaa tänään Tampereen Pyrinnön ja Helsingin Seagullsin välisessä seitsemännessä välieräottelussa Tampereella.

Tuli vastaan kumpi tahansa, Kouvoilla on finaaleissa kotietu. Ensimmäinen loppuottelu pelataan Kouvolan jäähallissa ensi maanantaina. Pisimmillään finaalit saattavat kestää liki kaksi viikkoa, sillä mahdollinen seitsemäs ottelu pelataan sunnuntaina 15. toukokuuta.

Ensi viikolla alkaviin jääkiekon MM-kilpailuihin valmistautuva Suomi kohtaa tänään maaottelussa isäntämaa Venäjän. Moskovassa pelattava ottelu alkaa kello 19.30.

MM-leiriryhmässä pitkään mukana olleesta KooKoo-kaksikosta Jarkko Malinen on nimetty Venäjää vastaan nelosketjun sentteriksi. Laidoilleen Malinen saa Antti Erkinjuntin ja Pekka Jormakan.

KooKoo-puolustaja Mikko Lehtonen ei ole torstain ottelun kokoonpanossa.

Suomi ja Venäjä pelaavat uudelleen lauantaina. Tiistaina 3.5. Suomi pelaa MM-kenraalin Yhdysvaltoja vastaan Helsingissä.

Ensi viikolla Leijonien mukaan liittyvät myös NHL-vahvistukset Jussi Jokinen ja Aleksander Barkov.

Perheessä
jauhettiin viikkokausia irtisanomisuhkaa ja lopputilejä. Tunnelma oli ahdistunut.

Sillä aikaa, kun vanhemmat möyhivät ikäviä aikuisten asioita, tapahtui paljon sellaista, jotka pienen ihmisen elämässä olivat huomattavasti suurempia kuin yt-neuvottelut. Ne meinasivat jäädä aikuisten juttujen jalkoihin.

Ensin

Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Kouvolan kouluverkon supistamista. Kouvola kaavailee viiden koulun lopettamista.

Lakkautettavat koulut olisivat Ummeljoen koulu, Tehtaanmäen koulu, Pilkanmaan koulu, Hirvelän koulu ja Anjalan koulu.

Ummeljoen ja Tehtaanmäen koulut menisivät kiinni aikaisintaan syksyllä 2017 ja loput kolme koulua syksyllä 2018.

Kaupunginjohtaja esittää, että lasten ja nuorten lautakunta valmistelee kouluverkkopäätöstä viiden koulun sulkemisen pohjalta. Kouluverkkosuunnitelma menee tiedoksi myös valtuustoryhmille.

Suunnitelman mukaan Pilkanmaan koulun oppilaat siirtyisivät Voikkaan kouluun, Hirvelän oppilaat Naukioon, Anjalan ja Tehtaanmäen oppilaat Inkeroisiin ja Ummeljoen koulun oppilaat joko Saviniemen tai Viialan kouluun.

Suomi on tällä hetkellä ainoa länsimaa, jolla ei ole lakia siviili- ja sotatiedustelusta. Sen takia Suomi on joutunut tiedustelutiedon hankkimisessa turvautumaan muiden maiden apuun, mitä valtiojohtomme on presidentti Sauli Niinistöä myöten pitänyt vähintäänkin nolona juttuna.

Juha Sipilän hallitus onkin ohjelmansa mukaisesti aloittanut sekä siviili- että sotatiedustelulakien valmistelun. Eduskunta saanee lakiehdotuksen käsiteltäväkseen joskus ensi vuoden aikana.

Tavoitteena on nostaa Suomen tiedustelun tasoa lisäämällä Suojelupoliisin oikeuksia verkkovalvontaan. Vaikka poliitikot ja puolueet ovat varsin yksimielisiä lain tarpeellisuudesta, liittyy siihen myös isoja ongelmia. Niistä hankalin on valvonnan suhde kansalaisen perusoikeuksiin kuuluvan viestintäsalaisuuden loukkaamattomuuteen.

Tuomioistuimen päätöksellä perusoikeuksiin voidaan puuttua jo nyt, mutta silloin on kyseessä konkreettinen rikosepäily, jonka perusteella vakoilulupaa haetaan. Verkkovalvontaa lisäämistä taas perustellaan rikosten, esimerkiksi terroritekojen, ehkäisemisellä. jolloin mitään rikosta ei ole vielä ole olemassa. Puhutaan yhteydenpidon seurannasta eri ryhmien välillä ja muusta vastaavasta tietojen keräilystä.

Verkkovalvonnan mahdollisuuksiin terrorin estämisessä toi mielenkiintoisen näkökulman Edward Snowden, joka keskiviikkona osallistui videon välityksellä it-ammattilaisten messutapahtumaan Helsingissä.

Maailman kuuluisin tietovuotaja varoitti joukkovalvontaan liittyvistä riskeistä ja muistutti, ettei massiivinenkaan verkkovalvonta auttanut Yhdysvaltoja estämään terroritekoja. Kuinka siihen pystyisi pieni Suomikaan, jolla on Yhdysvaltoihin verrattuna hyvin rajalliset resurssit seurata, mitä verkossa liikkuu, Snowden kysyi varsin aiheellisesti.

Snowdenin luulisi ”alan miehenä” tietävän, mistä puhuu. Suomessa samaa asiaa on pitänyt esillä vihreitten kansaedustaja Jyrki J. Kasvi. Helsingin Sanomien (5.4.) haastattelema Kasvi muistutti, ettei terrori-iskuja voida täysin estää, vaikka viranomaisilla olisi laajat urkkimiskeinot. – Myös Kiinassa tehdään terrori-iskuja vaikka viranomaisilla on siellä laajat valtuudet, Kasvi sanoi haastattelussa.

Toisaalta on hyvä muistaa, että monia iskuja on verkkovalvonnan ansiosta myös pystytty estämään. Snowdenkin myöntää, että poikkeustapauksissa kansalaisoikeuksiin kajoaminen on hyväksyttävää. Lainvalmistelussa onkin olennaista löytää tasapainokohta kansalaisten turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä. Kaikkea ei kannata uhrata sellaiselle tavoitteelle, jota ei koskaan voida täysin saavuttaa.

Paljon riippuu siitä. millainen raportointi- ja valvontajärjestelmä verkkovalvojien ympärille luodaan. Jos valvonnasta saadaan uskottavasti läpinäkyvää ja riippumatonta, olisi se kansalaisten ja verkkovalvontaa suorittavien viranomaisten yhteinen etu. Viranomaisten toimintaedellytykset parantuisivat ja kansalaiset voisivat luottaa toiminnan laillisuuteen.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kouvolansanomat.fi