Kouvolan Sanomien etusivun pääotsikko oli tiistaina 29.4.1986 asiallisen toteava: ”N:liitolta ilmoitus ydinvoimalaturmasta”. Kyse oli kolme päivää aiemmin lauantaina 26.4. tapahtuneesta Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta.

Tietoa saatiin 30 vuotta sitten hitaasti. Ensimmäiset tiedot onnettomuudesta tulivat Ruotsin kautta maanantaina. Säteilyturvakeskus laati ensimmäisen tiedotteen maanantaina iltapäivällä ja se luettiin STT:n radiouutisissa kello 16. Neuvostoliitto myönsi virallisesti onnettomuuden myöhemmin maanantai-iltana.

Kouvolan Sanomien tiistaisen uutisen ingressissä siteerataan Neuvostoliiton virallista uutistoimistoa Tassia.

— Onnettomuuden seurausten korjaamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin ja siitä kärsineille annetaan apua, Tass totesi välittämässään uutissähkeessä.

Muutoin varsinaisessa uutisessa kerrotaan muun muassa Tsernobylin reaktorin toimintavasta ja muistutetaan suomalaisten ydinvoimaloiden toimivan eri periaatteella.

Uutisessa Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Leif Blomqvist rauhoittelee, että ”kohonneita säteilytasoja voi esiintyä muutamia päiviä, mutta huolestumiseen ei ole aihetta.”.

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuutta käsiteltiin Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa ”Laajalle säteilevää säteilyä” keskiviikkona 30.4. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että ”Erityisesti meillä Suomessa saadaan odottaa kauan, ennenkuin onnettomuuden nostattamat mainingit lakkaavat tuntumasta.”. Edelleen pääkirjoituksessa todetaan, että Suomessa ”nimenomaan virallisella taholla koko tapaukseen suhtaudutaan varsin viileästi, kuten tavaksi on tullut, kun itänaapuristamme on kyse.”.

Tsernobylin onnettomuutta käsiteltiin Kouvolan Sanomissa usean päivän ajan monissa uutisissa. Varsinkin nykypäivän valossa uutisointi oli kuitenkin sangen suppeaa ja hajanaista.

Klikkaa yllä olevia pikkukuvia avataksesi vanhat jutut suurempina kuvina.

Kuusankosken Taideruukin Pato Klubilla suunnitellaan yhteisvoimin elinvoimaista Kouvolaa torstaina 28. huhtikuuta järjestettävässä tilaisuudessa.

Käänteentekevää? — Kohti elinvoimaista Kouvolaa -tapahtumassa esitellään elinvoimaohjelman eri tahojen valmistelutyön johtopäätöksiä. Keskustelua käydään muun muassa alueen yritystoiminnasta, palvelujen saavutettavuudesta, kaupungin tapahtumatarjonnasta ja asumiseen liittyvistä seikoista.

Kouvolan kaupunkistrategiaa uudistetaan kuluvan vuoden aikana. Koska kysymys on ennen kaikkea Kouvola-yhteisön kehittymisestä, on valmistelua tehty yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.

Konkreettisten teemasisältöjen työstäminen jatkuu kevään aikana ja toteutettavia asioita viedään eteenpäin eri kumppaneiden kanssa sekä tuodaan esityksinä kaupungin päätöksentekoon.

Tapahtuma on kaikille avoin ja se alkaa torstaina 28.4. kello 12.30. Paikkana on Kuusankosken Taideruukin Pato Klubi (Kyminväylä 2).

Espoolaislähtöinen Veeti Vainio, 18, siirtyy Bluesista KooKoohon kaksivuotisella sopimuksella jääkiekon Liigassa.

Oikealta laukova Vainio (188/82) tilastoi menneellä kaudella 30 ottelussa tehot 0+4. Jääaikaa pakille kellotettiin 18 minuuttia ottelua kohden. Toissa kaudella Liigassa debytoinut Vainio pelasi kaksi ottelua ja merkkautti yhden syöttöpisteen.

Päättyneellä kaudella Bluesilla oli monenlaisia vaikeuksia. Niihin nähden Vainion plus/miinus-lukema -2 on vähintään kelvollinen.

NHL-seura Columbus Blue Jackets varasi Vainion viime kesänä viidennellä kierroksella.

KooKoon urheilujohtaja Jarno Kultanen kehuu tuoretta hankintaa pelirohkeaksi tulevaisuuden huippupuolustajaksi.

— Vainio on 1997-ikäluokan kotimaisia kärkipakkeja. KooKoo oli Veetin, hänen taustajoukkojensa ja Columbus Blue Jacketsin edustajien mielestä miehelle tässä kohtaa paras paikka kehittyä matkalla kohti taalakaukaloita.

Kesäkuussa 19 vuotta täyttävä Vainio pelasi vuosi sitten MM-hopeaa saavuttaneessa 18-vuotiaiden maajoukkueessa.

Kouvolan kaupunginvaltuuston maanantainen kokous oli lyhyt, mutta yksi erikoisimmista, missä olen reilun kuuden vuoden aikana istunut.

Valtuustosalissa näkyi, että poliitikkojen ja poliittisten ryhmien välit ovat solmussa kaupunginhallituksen lykättyä viikko sitten Ratamo-keskuksen rakennusluvan hakemista. Ilmapiiri oli kireä, ja puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) selvästi ärtynyt. Hän myös rajoitti keskustelua ja puheenvuoropyyntöjä enemmän kuin kertaakaan aiemmin.

Erikoinen episodi nähtiin jo ennen Ratamo-keskustelua. Valtuusto näpäytti kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäkeä — vaikka ei sitä kukaan ääneen sanonutkaan.

Kyse oli kiinteistöjen vaihdosta kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä. Hovioikeuden talon ja Valimontie 5:n vaihtoa ja 1,3 miljoonan euron välirahaa kukaan ei vastustanut.

SDP:n valtuustoryhmä halusi päätösehdotukseen lisäyksen, että Hovioikeuden taloon sijoitetaan pääasiassa hyvinvointipalvelujen ulkopuolisissa tiloissa vuokralla olevia toimintoja.

— Konsernipalveluja ei tule sinne siirtää, koska niiden pitää olla kaupungintalolla. Muuten kaupungintalon status poistuu, Jukka Nyberg (sd.) totesi.

Kouvolan Sanomien tietojen mukaan poliitikot kimmastuivat viime vuonna kaupunginjohtajan ideasta siirtää kaupungin johdon ja kaupunginhallituksen tilat ja ehkä valtuustonkin kokoukset Hovioikeuden taloon. Poliitikot torppasivat idean, mutta Hovioikeuden talon osto pomppasi aina uudestaan puheeksi ja esityslistalle.

SDP:n esitys sai kannatusta. Kokoomuksen Tapio Karvonen piti Nybergin esitystä hyvänä, mutta epäili, että hyvinvointipalveluja koskeva rajaus voi haitata organisaation järkevää toimintaa.

— Riittäisikö rajaukseksi pelkästään se, että konsernihallinto ei siirry kaupungintalolta pois? Karvonen kysyi.

Sakari Viinikainen (sit.) puolestaan ihmetteli, miksi valtuuston pitäisi päättää tilojen käytön rajauksista.

Puheenjohtaja Helminen päätti keskeyttää kokouksen valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelua varten.

— Tuokaa sellainen esitys, jossa tahtotilat tulevat esille, mutta on yhtenäinen mielipide, Helminen evästi.

Seitsemän minuutin neuvottelujen jälkeen Helminen totesi, että kaikki ovat hyväksyneet Nybergin ehdotuksen.

Kunnes.

— Minä en sitä hyväksy. Päätös ei ole yksimielinen, Sakari Viinikainen lausui.

Vuosikymmenien poliittinen konkari muisteli kokouksen jälkeen, ettei kukaan ole koskaan kokouksessa lausunut erimielisyyttä sen jälkeen, kun ryhmien johtajat ovat päässeet yksimielisesti neuvottelutulokseen.

Joku muukin taisi ajatella yksimielisyydestä samoin kuin Viinikainen: äänestys päättyi 37—22 SDP:n esityksen hyväksi. Nyberg ja kumppanit saivat varmistettua, että kaupunginjohtaja pysyy vastakin kaupungintalossa.

Kukaan ei sanonut ääneen sitä, että Kouvolan hyvinvointipalveluissa ei työskentele enää vuoden 2018 jälkeen yhtään sosiaali- ja terveysalan ihmistä.

Ratamoa koskeva kipinöinti näkyi vuoden 2016 talousarviomuutosten käsittelyssä. Yhtenä kohtana oli tilaliikelaitoksen budjettimuutos: Ratamo-keskuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset vähentyvät 6 miljoonalla eurolla rakentamisen siirryttyä eteenpäin.

Tapio Karvonen (kok.) toivoi valtuuston keskustelevan siitä, onko kaupunginhallituksen viikko sitten valitsema lykkäyslinja sitä, mitä Kouvola todella haluaa.

Helminen vastasi, että koska hallitus on laittanut asian uudelleen valmisteluun, siitä ei ole syytä käydä debattia ennen kuin Ratamo tulee valmistelun kautta käsittelyyn.

— Nyt käsittelyssä ovat talousarviomuutokset.

Karvosen mielestä Ratamo liittyy talousarviomuutoksiin.

— Haluaisin kysyä, onko Ratamoa koskevia muutoksia tulossa tälle vuodelle lisää? Onko tämä viimeinen kerta kun viivästyksiä tulee? Vai pyyhitäänkö tämän vuoden talousarvio tyhjäksi Ratamo-hankkeista?

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Anssi Tähtinen (muut) huomautti, että Ratamon viivästyminen ”on tapahtunut valmistelussa, ei kaupunginhallituksessa”.

Tässä kohtaa puheenjohtaja lupasi vielä kaksi pyydettyä puheenvuoroa.

— Sitten tehdään päätös.

Vihreiden Ritva Sorvali halusi kuulla paikalla olleilta asiantuntijoilta, miten viivästys vaikuttaa Ratamo-hankkeeseen.

— Miten kaupunginhallituksen päätös vaikuttaa Carean kanssa käytäviin neuvotteluihin erikoissairaanhoidon työnjaosta? Ja miten käy meidän erikoissairaanhoidon Kouvolassa, jos kaupunginhallituksen Ratamo-päätös jää voimaan pitkäksikin aikaa?

Tähän Helminen huomautti, että asia ei ole nyt käsittelyssä.

— Haluaisin kuitenkin kysyä, miten muutokset vaikuttavat Ratamon taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin, Sorvali jatkoi.

Helminen tuskastui:

— Täältä eivät siis normaalit toivomukset mene perille? Näitä puheenvuoropyyntöjä tulee... Vai lopetanko tämän keskustelun tähän? Jos tulee vielä yksikin, se on siinä.

Keskustelu jatkui vielä tovin, ja valtuusto hyväksyi talousarviomuutokset.

Salista poistui alakuloisia valtuutettuja.

— Olen erittäin pahoilla mielin, ettei Ratamosta saanut keskustella eikä virkamiehiltä pyytää vastauksia, eräs valtuutettu totesi kokouksen jälkeen.

Toinen ihmetteli sitä, miten puheenjohtajalta on lähes joka kokouksessa löytynyt siimaa Jouni Sunisen Ratamo-puheenvuoroille, mutta nyt ei muille.

Jääkiekon Suomen mestaruus on tänään tiistai-iltana katkolla Tampereen Tapparalle.

Tappara johtaa Liigan finaalisarjaa Helsingin IFK:ta vastaan voitoin 3—2.

Kuudes loppuottelu pelataan Hakametsän jäähallissa, ja mukana on kouvolalaista osaamista. Päätuomari Jari Suorsa on kutsuttu tositoimiin hämeenlinnalaisen Teemu Salmisen parina.

Suorsa tuomaroi hiljattain Valko-Venäjällä Minskissä pelatussa 18-vuotiaiden MM-kisojen 1. divisioonan turnauksessa.

Salmisella on tuntumaa kuluvan kevään loppuottelusarjasta, sillä hän oli tehtävissä toisessa ottelussa Stefan Fonseliuksen kanssa. Fonselius oli tähän mennessä hoitanut kaikki viisi aiempaa loppuottelua. Neljässä parina oli Jari Levonen.

Liigan tuomaritoiminnasta on taas viime päivinä riittänyt parranpärinää ja kuumaa keskustelua. Siksi Suorsalle on suuri kunnianosoitus, että hän saa vastuuta juuri nyt kovassa paikassa.

Suorsa ei ole ensimmäinen kouvolalainen päätuomari Liigan finaaleissa. Petri Lindqvist vihelsi Aleksi Rantalan parina Tappara—Ässät-finaaliparissa keväällä 2013.

Mainosalalla teippaajana työskentelevä Suorsa, 40, toimii päätuomarina maan korkeimmalla sarjatasolla vasta toista kauttaan.

”N:liitolta
ilmoitus ydinvoimalaturmasta”.

Näin lakonisesti otsikoi Kouvolan Sanomat Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tiistaina 29.4.1986. Onnettomuus oli tapahtunut kolme päivää aiemmin, mutta ensimmäiset viralliset tiedot asiasta saatiin vasta maanantaina iltapäivällä.

30 vuoden takaisia Kouvolan Sanomia lukiessa huomaa kouriintuntuvasti, kuinka paljon ja nopeasti maailma on muuttunut. Kun lähes kaikki tapahtuu nykyään tässä ja nyt, on vaikea kuvitella, että tietoja Tšernobylin kaltaisesta katastrofista pystyttäisiin pimittämään useita päiviä.

Omaan

Rata, raja ja meri, määrittelee Kymenlaakson uusi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, 55. Kymenlaakson maakuntavaltuusto valitsi uuden maakuntajohtajan maanantaina. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta.

— Digitalisaatio, biotalous, logistiikka ja kiertotalous ovat mahdollisuuksia, jotka luovat uusia työpaikkoja myös Kymenlaaksoon. EU-hankkeista kaikki mahdolliset uutta elinkeinoelämää tukevat kivet pitäisi kääntää, Mikkola sanoo.

EU:n seuraava rahoituskausi alkaa 2020. Siihen mennessä Mikkolan mukaan pitää ottaa tarkasteluun muun muassa se, että Kymenlaakso on ollut TKI-rahoituksissa Suomen häntäpäätä.

— Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen haku on luonnollisesti vähäistä siksi, että yliopiston vaikutuspiiriä ei ole alueella. Mutta ammattikorkeakoulu alueella on, ja sen ympärillä olevaa verkostoa pitää vahvistaa.

Kouvolan Kasarminmäen kampuksesta tulee ensi vuoden alusta alkaen virallisesti Kouvola Kampus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin hallitus on päättänyt selkeyttää nimistöä, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät.

Muut Xamkin kampukset saavat nimikseen Kotka Kampus, Mikkeli Kampus ja Savonlinna Kampus.Englanninkielisissa versioissa nimen osa Kampus on Campus.

Nimien muuttamista perustellaan selkeydellä. Esimerkiksi Kasarminmäen kampus ja Mikkelissä sijaitseva Kasarmin kampus ovat aiheuttaneet sekaannusta. Lisäksi hallitus katsoo, etteivät kaupunginosiin sidotut nimet avaudu ulkopuolisille.

Hallitus hyväksyi myös Xamk Oy:n viime vuoden tilinpäätöksen. Konsernin tulos oli 860 000 euroa ja tuotot noin 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 vastaavat luvut olivat 3,3 miljoonaa ja 78 miljoonaa.

Tuottojen ja tuloksen heikkeneminen johtuu valtion tekemistä perusrahoituksen leikkauksista sekä ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähenemisestä rahoituskauden vaihtumisen vuoksi.

Juttua muokattu kello 16.15. Uudet nimet korjattu suomenkielisiksi.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan suomalaiset ajavat keskimäärin kaksi vuotta vanhemmilla autoilla kuin muualla Euroopassa. Samalla se tarkoittaa suomeksi, että täkäläiset menopelimme ovat keskimäärin kaksi vuotta jäljessä tekniikaltaan, ympäristöystävällisyydeltään ja turvallisuudeltaan.

Helsingin Sanomat kertoi (26.4.) tilastotietoja autokannasta. Sen mukaan vanhimmilla autoilla ajetaan Karvialla, Outokummussa ja Kivijärvellä, missä niiden keski-ikä on 15 vuotta. Kun kaikissa näissä kunnissa lienee uusiakin ajopelejä, niin osa autoista on tosi vanhoja.

Viime kesänä valtio ja autokauppiaat aloittivat romutuspalkkiokokeilun, jossa autokantaa pyrittiin nuorentamaan. Järjestelmä toimi niin, että vanhan koslansa romutettavaksi tuonut sai valtiolta tuhat euroa ja autokauppiailta päälle vielä viisisatasen, jos samalla osti uuden auton.

Kokeilu onnistui niin hyvin, että siihen jouduttiin alkuperäisen kolmen miljoonan euron lisäksi laittamaan vielä viisi miljoonaa lisää. Siitä huolimatta valtio jäi 17 miljoonaa euroa voitolle, sillä autoverotuotot lisääntyivät yli 28 miljoonaa euroa.

Tätä taustaa vasten onkin hämmästyttävää ja suorastaan tyhmää, että kokeilua ei suoralta kädeltä jatketa. HS:n haastattelema, viime vaalikaudella eduskunnan liikennevaliokuntaa johtanut, Kalle Jokinen (kok.) sanoo, että nyt on poliittisen arvioinnin aika. Hänen mukaansa pitää ensin tutkia, miten kokeilu vaikutti ja arvioida sen perusteella jatkoa.

Veronmaksajana tekee nyt mieli kysyä, että mitä ihmeen selvittämistä tässä on? Kun kerrankin keksitään joku asia, josta näyttävät hyötyvän kaikki osapuolet, siis oikea win-win -tilanne, niin miksi ihmeessä sitä ei jatkettaisi.

Jokisen mukaan muutaman miljoonan lisääminen vaatisi uuden lain ja perinteisen budjettikäsittelyn. Mutta eikö se ole juuri tämä hallitus, joka on ilmoittanut purkavansa normeja ja lisäävänsä joustavuutta? Kun esimerkiksi maahanmuuton hoitamiseen laitettiin pitkin viime vuotta kymmeniä miljoonia toisensa perään, niin miksi tämä ei järjesty? Eikö asia voitaisi hoitaa vaikkapa lisäbudjetin kautta?

Kun siis autokannan nuorentaminen piristäisi autokauppaa, lisäisi verotuloja, parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi päästöjä, niin mitä lisäperusteluja ministeriö ja eduskunta vielä kaipaisivat?

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kouvolansanomat.fi

Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietetään tänään Kuusankoskella. Juhlallisuudet alkavat seppeleenlaskulla Kuusankosken uudella hautausmaalla kello 12. Juhlakahvit tarjotaan yleisölle Kuusankoskitalon ylälämpiössä kello 12.30.

Varsinainen juhla alkaa Kuusaa-salissa kello 13. Juhlapuheen pitää oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.). Puolustusvoimien tervehdyksen tuo Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio.

Ohjelmassa on myös musiikkia. Juhlassa kuullaan muun muassa suomalaisia kansanlauluja ja Kuusankosken puhallinorkesteria.

Pukukoodi: Tumma puku ja sotilailla paraatipuku. Kunniamerkit mukaan.

Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen merkkipäivänä. Lapin sota päättyi 27.4.1945.

Kouvolan valtuustosalissa ja kaupunginhallituksen pöydässä pyörii seitsemättä vuotta surkuhupaisia piirteitä saanut näytelmä. Sen nimi on Ratamo, ja pääosaa esittävät kuntapäättäjät.

Näytelmän kustantavat tavalliset veronmaksajat.

Käsikirjoituksen mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lähtökohtana oli, että peruskunnat vastaavat entiseen tapaan sote-palveluista. Sitten kertomuksen ylle nousi jykevä myrskyrintama. Se alkoi ravistella Suomea mittavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksella.

Kouvolaan sijoittuvan näytelmän loppukohtaus on vielä kirjoittamatta. Useita raakaversioita siitä on toki olemassa.

Iittiin valmisteilla oleva moottoriurheilukeskus Kymi Ring on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä kahden miljoonan euron avustuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamiseen ja perusparantamiseen noin 28 miljoonaa euroa avustuksia.

Kymi Ringin saama summa on potin suurin, ja hanke on ainoana nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi.

Kymi Ring hyväksyttiin osaksi valtion liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaa vuonna 2014. Viime vuonna se sai avustusta miljoona euroa.

Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista.

Epävakainen sää jatkuu tulevina päivinä, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Tänään keskiviikkona sää poutaantuu iltapäivästä alkaen. Poutainen sää jatkuu myös torstaina, mutta torstai-illan aikana Kaakkois-Suomeen saapuu uusi saderintama.

— Kapea ja mutkitteleva sadevyöhyke liikkuu Suomen poikki kaakosta kohti luodetta. Perjantaina sateet ovat runsaitakin Kymenlaaksossa, kertoo päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Viikonloppua kohden saderintama kuivahtaa ja sää poutaantuu hieman.

— Sadekuurojen riski on edelleen lauantaina ja sunnuntaina, varsinkin iltapäivisin. Kuitenkaan jatkuvaa sadetta ei ole enää odotettavissa, Nyman sanoo.

Myös lämpöasteet nousevat hieman viikonloppuna.

— Idästä virtaa lämpimämpää ilmaa. Kun jatkuvat sateet helpottavat, lämpötila nousee kymmenen plusasteen tienoille. Myös yölämpötilat jäävät selkeästi plussan puolelle.

Kouvot tavoittelee Korisliigan välierissä seurahistoriansa seitsemättä paikkaa SM-loppuotteluissa.

Kouvolalaisjoukkue johtaa tänään keskiviikkona Nokian palloiluhallissa jatkuvaa semifinaalikapinaa voitoin 3—2. BC Nokia on voittanut molemmat kotiottelunsa pienellä piste-erolla (neljä ja kuusi). Tänään Kouvoilla on vierasvoitto nappaamalla tie auki finaaleihin.

Vierasvoitto olisi harvinaista herkkua. Ensinnäkin kotonaan voittamaton ollut Kouvot on hävinnyt tänä keväänä kaikki pudotuspeleissä pelaamansa neljä vierasmatsia. Toiseksi kotietu on ollut poikkeuksellisen lujaa tekoa tänä vuonna Korisliigan playoffeissa.

29 ottelusta vain kolme on päättynyt vierasvoittoon. Kaikki vierasvoitot on koettu puolivälierävaiheessa.

Myös toinen välieräpari Pyrintö—Seagulls on edennyt kotivoitto kerrallaan, ja tilanne on 3—3. Tuon parin seitsemäs ja ratkaiseva ottelu pelataan torstaina Pyynikin palloiluhallissa Tampereella.

Kouvot on viimeksi pelannut SM-loppuotteluissa keväällä 2008.

Kouvolan Sanomat tekee selkoa tämän illan ottelutapahtumista verkkosivuillaan. Täältä voi lukea tilanneseurannan joka neljänneksen jälkeen. Ottelun jälkeen lehden verkkosivuilta voi tuttuun tapaan lukea matsin yhteenvedon lisäksi valmentajien ja pelaajien kommentit.

Ottelu Nokian palloiluhallissa alkaa kello 18.30.