Aamulla eri puolilla Kouvolaa sadellut lumi ei pysy maassa, vaan sulaa saman tien pois. Iltapäivällä kello 15 aikaan Ilmatieteen laitos ennustaa Kouvolaan vesisadetta. Lämpötila on tuolloin 8 asteen tuntumassa. Vettä on luvassa vielä illalla 18 aikaankin.

http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/kouvola

Perussuomalaisia ja Vasemmistoliiton poliitikkoja tulee tänään Kouvolaan. Kouvolan Seudun Perussuomalaiset tarjoaa rokkaa ja politiikkaa Kuusaantorilla lauantaina. Tapahtuma on jo alkanu, mutta paikalle lupautunut puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo tulee torille kello 11. Hän viipyy paikalla tunnin verran.

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton kevätokouksessa Kouvolan Viiraamossa julkaistaan puoluekokousedustajien jäsenäänestyksen tulos, valitaan puoluevaltuutetut ja käsitellään sääntömääräiset asiat.

Poliittisen tilannekatsauksen kevätpiirikokouksessa pitävät eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Li Andersson ja 2. varapuheenjohtaja Matti Semi. He pääsevät ääneen kello 12.15. Turkulainen Li Andersson on ehdolla vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Varkautelainen Matti Semi on ehdolla puolueen 1. varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajasta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys 16.5. – 3.6.2016.

Päävalmentaja Kari Jalonen on ollut tyytyväinen KooKoo-puolustaja Mikko Lehtosen esiintymiseen ensimmäisissä maajoukkuepeleissään.

— Lehtonen on pystynyt saamaan hyvin esille vahvuuksiaan. Hän on myös pelannut kiekollista peliä sillä tasolla millä maajoukkueessa pitää, Jalonen sanoo.

Lehtonen ei ollut kokoonpanossa torstaina Oulussa, kun Leijonat hävisi Tshekille joukkueiden ensimmäisen EHT-kohtaamisen.

— Huomenna hän pelaa täällä Kouvolassa kotihallissa. Se on hyvä testi.

22-vuotias Lehtonen debytoi toissa viikolla maajoukkueessa Slovakiaa vastaan ja laukoi avausmaalinsa viime viikolla Norjan verkkoon.

Jalonen uskoo, että Lehtonen pystyy lunastamaan paikkansa Leijonien puolustuksessa mahdollisesti jo ensi kaudella.

— Kehityskäyrä on ylöspäin ja ennen kaikkea tyyppinä hän on hyvä. Silmä on kirkas harjoittelulle, uusille asioille ja oppimiselle.

Myös KooKoo-sentteri Jarkko Malinen pelaa kotiyleisön edessä lauantaina.

— Tykkään Malisen kokonaisvaltaisesta pelaamisesta. Hän reagoi peliin hyvin ja on puolustanut luotettavasti. Tiedän että hänellä on vielä hyökkäyspelissä sellaista reserviä, mikä pitäisi saada maajoukkueessakin esille.

Jalonen näkisi mielellään Maliselta enemmän samoja ketjunjohtajan elkeitä kuin Liigassa.

— Täällä on vähän isompia kavereita ja ensimmäinen isku on vähän kovempi kuin Liigassa. Niissä vaan pitää pystyä pysymään kiekossa.

Puolustava rooli ei ole Jalosen mielestä ihan omiaan 28-vuotiaalle Leijona-debytantille.

— Kyllä Malisen vahvuudet ovat kiekollisessa pelissä, ylivoimassa ja pelin tekemisessä. Ote peliin on ihan kansainvälistä tasoa. Suurin osa meidän kärkisenttereistä on Pohjois-Amerikassa, joten siinä mielessä näkisin että hänellä on käyttöä Leijonissa.

Perussuomalaisten ministeri Jari Lindströmillä sen enempää kuin puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalollakaan ei ollut sanottavaa Jouni Sunisen eilisiltaisesta erosta puolueesta.

Erityisenä syynä eroonsa Suninen mainitsi ministeri Jari Lindströmin toiminnan Kouvolassa. Lopulliseen päätökseen vaikutti Sunisen mukaan se, että Kouvolan Seudun Perussuomalaiset ry erotti hänet Perussuomalaisten Kouvolan valtuustoryhmästä.

— Eipä siihen ole oikein mitään sanottavaa. Siitä vaan, Lindström sanoi.

— Se oli hänen valintansa. Onnea hänelle jatkoon, puoluesihteeri Slunga-Poutsalo kommentoi.

Slunga-Poutsalon mukaan Perussuomalaisten riveissä on paljon vahvoja persoonia. Mielipiteet ja tunteet ovat räiskyneet muuallakin kuin Kouvolassa.

Kentällä tilanne on kuitenkin puoluesihteerin mielestä toinen. Jäsenistön aktiivisuus on hänen mielestään lisääntynyt kuntavaalien alla.

— Se on hyvä merkki. Vaaleissa punnitaan taas kannatusluvut. Gallupien perässä ei kannata hötkyillä.

Slunga-Poutsalo ja Lindström olivat mukana Perussuomalaisten Kymen piirin kevätkokouksessa tänään lauantaina Kuusankoskella. Sitä ennen puolue tarjosi torikansalle rokat.

Kouvolan keskustassa innostuttiin jo onnittelemaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ensimmäistä varapuheenjohtajaa Li Anderssonia tänään aamupäivällä. Andersson on ehdolla Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi.

Puolue pitää tänään Kouvolassa kevätkokousta. Andersson piti kokousväelle poliittisen tilannekatsauksen. Paikalla oli myös puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva Matti Semi.

Manskille hetkeksi pysähtynyt Andersson oli hämmentynyt saamistaan etukäteisonnitteluista. Hänen mukaansa puheenjohtajapeliä ei ole vielä pelattu.

Vasemmistoliiton puheenjohtajasta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys 16.5. – 3.6.2016.

Perussuomalaiset
ilmoittivat
ennen vaaleja olevansa ”työväenpuolue ilman sosialismia”. Perusporvarihallituksen vuoden mittainen taival on julmalla tavalla näyttänyt, mitä tällainen työväenliike tarkoittaa palkansaajille.

Lomarahojen ja vuosiloman leikkaamista. Vuosittaisen työajan pidentämistä. Työttömyysvakuutusmaksun kippaamista työntekijän maksettavaksi. Työehtojen heikennyksiä ajetaan kaikkein kiivaimmin naisvaltaisten alojen työehtosopimuksiin. Julkisilla palvelu- ja hoiva-aloilla tuskin on kuitenkaan merkitystä heikennysten tavoitteeksi väitetylle vientikilpailukyvylle.

Globalisaation

Kouvolan Lehtomäessä asuvan Komitshan perheen kotona huomio kiinnittyy ensiksi eteisessä seisovaan suureen arkkupakastimeen. Se on täynnä Helsingistä haettuja herkkuja: afrikkalaista kalaa, kanaa ja maniokin lehtiä.

— Afrikkalainen ei käy kaupassa joka päivä, perheen äiti Bobette Komitsha sanoo ja hakee keittiöstä kaksi kymmenen litran ämpäriä. Toinen on täynnä riisiä, toinen mannaryynejä.

Mannaryynit valmistetaan aterian lisukkeeksi afrikkalaiseen tapaan: nopea kiehautus vedessä, vispaus, sekoitus ja lisuke on valmis. Kylkeen laitetaan lihaa tai kalaa ja vaikkapa maniokin lehdistä valmistettua muhennosta.

— En pidä perunamuusista. Se on vauvanruokaa, Bobette sanoo.

Ruoka syödään usein sormin, perheen isä Frederic Komitsha kertoo.

Kaksivuotias Victoria Komitsha ei ujostele vieraita vaan kiipeää sohvalle kylkeen kiinni istumaan.

Perheen kodissa on kongolaisia piirteitä, suomalaisella vaatimattomuudella maustettuna. Kongossa on todella tärkeää, että kaikki näyttää hienolta ja kiiltävältä, Bobette Komitsha kuvailee.

— Kongolaiset tykkäävät vähän sellaisesta amerikkalaisesta bling bling -meiningistä, Frederic Komitsha jatkaa.

— Me olemme vähän erilaisia kongolaisia, hän naurahtaa.

Komitshojen koti voisikin olla suomalaisperheen koti: olohuoneessa ruskeat nahkasohvat, tv-taso ja vitriini, pienessä keittiössä ruokapöytä, lastenhuoneessa kaaos. Ei mitään kiiltävää.

Jokin kuitenkin tekee asuntoon suomalaistyylistä poikkeavan tunnelman. Ehkä se on olohuoneen lattian peittävä suuri matto, verhojen kukkakuviointi, sinne tänne sirotellut muovikasvit, keittiön pitsiverhot.

Pariskunta on asunut Suomessa kahdeksan ja Kouvolassa viisi vuotta. He ovat tulleet Kongosta Suomeen pakolaisina. Nyt Frederic Komitsha työskentelee Kouvolan vastaanottokeskuksessa ohjaajana, Bobette Komitsha opiskelee iltalukiossa.

Kun puhe kääntyy ruokaan, Bobette innostuu.

— Ruokaa täytyy laittaa joka päivä. Perhe ei saa olla nälässä, hän sanoo.

Perhe syö päivittäin yhdessä ruokapöydän ääressä, pääasiassa afrikkalaisia ruokia. Suuri osa ruokatarvikkeista löytyy lähimarketista, mutta noin kerran kuussa perhe käy täydentämässä erikoisempia varastojaan Helsingissä.

Kouvojen 50 talkoolaisen urakka kasata koripalloparketti pikavauhdilla Kouvolan jäähalliin on tehty.

Kouvojen varapuheenjohtaja Ira Pasi twiittasi kello 22.20, että valmista tuli.

Työ oli aloitettu jääkiekon A-maaottelun Suomi—Tshekki jälkeen kello 18.20, eli aikaa uutteralta talkooväeltä meni tasan neljä tuntia.

Suomen ensimmäisen hautausmaa-arkkitehdin Ilmari Wirkkalan elämä on päässyt yksiin kansiin.

Kirjan kirjoittaja, lehdistöneuvos Pekka Kivelä kokosi Mullassa muistomme elää -teoksen kuin palapelin. Tieto oli sirpaleina pitkin maata, joten urakkaan meni kolme vuotta.

— Onneksi Wirkkala oli innokas kirjoittaja, joten erilaisia lehtileikkeitä löytyi paljon, kertoo Kivelä.

Wirkkala kiersi uransa aikana ahkerasti maata, mutta hänen viimeinen kotinsa oli Utin Virranniemessä. Siellä hän asui kuolemaansa asti vuonna 1973. Toinen koti oli Helsingissä.

Kouvolan seudulta Wirkkalan kädenjäljen voi löytää muun muassa vanhasta Kouvolasta, Kuusankoskelta, Valkealasta, Iitistä, entisen Anjalankosken alueelta ja Jaalasta. Esimerkiksi Kouvolan vanhan hautausmaan sankarihautojen muistomerkki on Wirkkalan suunnittelema, samoin Kuusankosken uuden hautausmaan portit.

Wirkkala teki uransa aikana suunnitelmia 1300 hautausmaalle eri puolilla Suomea. Hän piirsi kappeleita ja kirkkoja ja antoi seurakunnille yksityiskohtaisia ohjeita alueiden vaalimisesta ja hoitamisesta.

Pekka Kivelä kertoo maanantaina 25.4. kello 11 Mullassa muistomme elää -kirjasta Suomalaisessa kirjakaupassa Veturissa.

Lue lisää päivän lehdestä tai Kouvolan Sanomien mobiilisovelluksesta.

Yksi sote-ratkaisu ei tule toimimaan ja toteutumaan koko maassa. Myöskään potilaiden valinnanvapaus ei tule toteutumaan yhtäläisenä joka puolella Suomea. Tätä mieltä ovat Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen ja johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

— On ihan tervettä tunnustaa tämä asia. Kustannussäästöt ovat iso tavoite. Niitä tulee löytää sieltä, missä suurin osa kustannuksista syntyy ja suurin osa väestöstä asuu, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa käytännössä Helsinki-Tampere-Pori-linjan alapuolista aluetta.

— Kun säästöjä saadaan sieltä, pystytään tukemaan reuna-alueiden palveluja.

Tuomisen mukaa on todennäköistä, että joillakin alueilla terveyspalvelujen tuottajia on jatkossakin vain yksi tai kaksi. Osa palveluista tuotettaisiin esimerkiksi virtuaalisina.

Terveystalo ei tule tulevaisuudessakaan toimimaan kaikilla paikkakunnilla. Siksi Närhisen mukaan on erinomainen asia, että sote-uudistuksessa ollaan huomioimassa pienten ja paikallisten toimijoiden rooli.

— Pieni voi olla huomattavasti lähempänä potilasta. Siellä osataan ja tunnetaan se paikallisuus. Iso toimija taas voi saavuttaa muita etuja. Me esimerkiksi teemme yli puolet mammografiaseulonnoista. Olemme rakentaneet siihen valtakunnallisen, kuntarajat ylittävän prosessin.

Lue lisää päivän lehdestä tai Kouvolan Sanomien mobiilisovelluksesta.

Haapa-Kimolan koulun joukkue Iitistä ylsi jaetulle toiselle sijalle valtakunnallisessa 5.- ja 6.-luokkalaisten Raamattuvisassa lauantaina.

Raamattuvisan finaali käytiin Helsingissä Kallion kirkossa. Tietokilpailukysymykset oli piilotettu eri puolille kirkkosalia, ja joukkueet löysivät niiden luokse vihjeiden avulla skannaamalla kirkkotilaa tableteilla.

Finaalin toisessa osassa joukkueet esittelivät etukäteen tekemiään luovia töitä, jotka käsittelivät Raamatun kertomuksia.

Kilpailun voitti Lukkarin koulun joukkue Kittilästä. Iittiläisten kanssa toisen sijan jakoi Suomen kristillisten yhteiskoulun joukkue Kaarinasta. Kolmevaiheisen kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui tammikuussa yli 2 000 koululaista eri puolilta Suomea. Finaalissa oli mukana 12 joukkuetta.

Raamattuvisan tarkoituksena on tukea koulujen uskonnon- ja äidinkielenopetusta ja edistää länsimaisen kulttuurin tuntemusta sekä koulujen ja uskonnollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä. Kilpailua on tänä vuonna uudistettu, ja siinä menestyminen vaatii Raamatun kertomusten tuntemisen lisäksi muun muassa kuvanluku- ja tiedonhakutaitoja.

Huhtikuun 26. vuonna 1986 ei poistu Maire Pyykön muistoista pesemällä. Ei, vaikka Pyykön ja hänen miehensä Arkadi Anishtshikin kotona Lappeenrannassa pesukone pyörii päivittäin.

Pariskunta työskenteli 1980-luvulla Neman lasitehtaan suunnittelijoina Berezovkan kaupungissa Valko-Venäjän alueella Neuvostoliitossa.

Kevät 1986 oli kuuma. Pyykkö ulkoili päivittäin puolitoistavuotiaan tyttärensä kanssa. Tietoa alkoi tulla tipoittain. Jotain oli tapahtunut. Vakavuudesta ei ollut tietoa. Huhuja ja olettamuksia liikkui villisti keväisten viikkojen aikana.

Virallinen informaatio tuli 300 kilometrin päähän 9. toukokuuta television välityksellä. Tšernobylin ydinvoimalassa Ukrainassa oli tapahtunut räjähdys.

Television kertoma pääviesti oli rauhoittava: On tapahtunut onnettomuus, mutta huoleen ei ole aihetta.

— Kaksi viikkoa oli hiljaista. Olimme tietämättömiä, mitä tapahtui. Sen jälkeen tapahtumaa vähäteltiin.

Noiden päivien aikana reaktori paloi ja levitti ilmaan radioaktiivista säteilyä. Olotilaa määrittävä tekijä oli epävarmuus.

— Oli kamalaa, kun ei tiennyt mitä tapahtuu.

Siunaukseksi koituivat suhteet. Koulutetulla pariskunnalla oli ystäviä ympäri Neuvostoliittoa. Fyysikkona työskentelevä ystävä pystyi kertomaan perustiedot tapahtuneesta ja antamaan toimintaohjeet ensi hätään.

Kerrostaloasunnon ikkunat suljettiin. Pyykkö pesi pintoja maanisesti. Lattiat, ikkunat, ovet, tekstiilit, vaatteet. Kun pesukierros oli ohi, hän aloitti alusta.

— Vaatteet pestiin jopa viisi kertaa päivässä.

Arki muodostui tarkkailusta. Mistä suunnasta tuulee, onko tulossa sadetta. Ulkoilu täytyi sopeuttaa säähän, tuulen suuntaan ja sateen uhkaan. Radioaktiivisen säteilyn torjunta vaikutti kaikkeen.

— Mitä elämää se oli? Pelkäsimme koko ajan. Koko elämä pyöri pelon ympärillä.

Kun tytär alkoi kuumeilla muutama vuosi räjähdyksen jälkeen, ja tuttu lääkäri kehotti muuttamaan, pariskunta sai keploteltua itsensä Pietariin.

Pietarista he muuttivat Suomeen 1990-luvun alussa.

Tšernobyl ei enää tule Pyykön uniin, mutta elämistä se määrittää edelleen. Sosnovyi Borin höyryvuoto viime joulukuussa sai Pyykön apteekkiin. Hän vaihtoi kaapissa aina olevat joditabletit uusiin.

Historian vakavimman ydinonnettomuuden varjo pyörittää edelleen pesukonetta päivittäin.

— En pysty käyttämään vaatteita kuin yhden päivän.

Hillosensalmella viime yönä tehty ratasillan vaihto sujui ripeästi ja ongelmitta. Projektipäällikkö Matti Tossavaisen mukaan työt saatiin käyntiin hyvin lauantai-iltana kello 22. Sillan kannet oli vaihdettu jo ennen puolta yötä. Alkuun arvioitiin, että vaihto olisi vienyt aamuviiteen.

Ensimmäisessä kuvassa kello 5.30 aurinko on juuri noussut ja sepelivaunuista ajetaan sepeliä uudelle sillalle. Toisessa kuvassa kiskoilla on ratatyökone, josta ajolanka palautetaan. Se on juuri ylittänyt sillan.

Rata oli liikennöitävässä kunnossa alkuperäisen suunnitelman mukaan eli sunnuntaiaamun kello 10 jälkeen.

Sillan ali ei pääse veneellä Vuohijärveltä Repovedelle. Väylä avautuu veneilijöille äitienpäivänä 8. toukokuuta.

Kouvojen ja BC Nokian välieräsarjassa Korisliigassa on edetty kotivoitto kerrallaan vuorotellen tilanteeseen 2—2.

Kotietu on ollut kovaa valuuttaa koko kevään pudotuspeleissä. Kouvot on nujertanut Nokian Kouvolan jäähallissa kahdesti suurinumeroisesti 99—67 ja 95—76.

Nokian palloiluhallissa Kouvot on hävinnyt kahdesti kismittävän pienesti 82—86 ja 74—80.

Illan ottelun voittaja etenee enää voiton päähän loppuotteluista.

Tulokset ja peliesitykset kertovat oivalla tavalla siitä, millainen paras seitsemästä -playoff-sarja on viihdyttävimmillään. Kyseessä on todellakin ottelusarja, jossa ei liiemmin kannata vertailla tapahtunutta edelliseen tai sitä edelliseen otteluun.

Avarassa Kouvolan jäähallissa tunnelma on noussut odotuksia korkeammalle hienosti liikkeelle lähteneen kouvolalaisyleisön ansiosta. Kouvojen yleisökeskiarvo välierissä on hulppea 2762. Tänään sunnuntaina voidaan odotella jo kolmosella alkavaa väkimäärää.

Kotietu ja D.J. Richardson on voitu liittää samaan lauseeseen, sillä yleisöä hullaannuttava amerikkalaisvahvistus on naulannut kotivoitoissa muhkeat pistelukemat 31 ja 26.

Joukkueet vääntävät tunteikkaasti ja fyysisesti. Mikä hienointa, vastustajaa ja peliä on kunnioitettu niin, että ylilyönneiltä on vältytty.

Kouvolan oma kasvatti Alexander Madsen on ponkaissut välierissä heitontorjuntaan jo huimat 11 kertaa. Runkosarjassa Madsen oli 39 blokillaan Korisliigan tilastoviitonen ja ylivoimaisesti paras suomalaispelaaja.

— Tämä kausi on kasvattanut minua pelaajana todella paljon. Koko kausi on valmistanut minua tätä hetkeä varten ja nyt olen tähän kaikkeen valmis, Madsen kommentoi ensimmäisen välierän jälkeen Korisliigan verkkosivujen haastattelussa.

BC Nokian värit olivat myös komeasti edustettuna blokkitilastossa, sillä David Kravish jakoi pörssin voiton 42 torjunnallaan.

Kouvolan jäähallista — jota sanottiin jo 1980-luvulla monitoimihalliksi — on muokattu yhdessä yössä koripalloareena. Lauantaina hallissa pelattiin jääkiekon A-maaottelu, jonka päätyttyä Kouvojen ahkera talkooporukka pääsi hommiin kello 18.20. Takamies Tuomas Hirvosen Marianne-äiti oli loihtinut talkoolaisille monenlaista eväsleipää ja pasteijaa. Työmotivaatiota pidettiin huipussaan myös porsaanfileellä ja perunoilla.

Kotietupuheisiin voi heittää vielä pari kauhallista löylyä. Kouvot on ollut tällä kaudella kotimatseissaan puoliaikajohdossa 15 kertaa. Niistä 14 on päättynyt kotivoittoon.

”Joko se posti kävi”- kysymykseen ei enää haetakaan vastausta kurkistamalla laatikoon vaan ikkunasta pihalle ja katsomalla onko nurmi leikattu.

Vähentyvien töiden ja kannattavuutensa kanssa painiskeleva Posti ryhtyy siis tarjoamaan ruohonleikkuupalveluita. Postilaisen voi tilata leikkaamaan tiistaisin, jolloin jaettavaa postia on vähemmän muihin päiviin verrattuna.

Yllättävä veto, mutta mikäs siinä. Työelämä muuttuu ja uutta työtä on keksittävä häviävien tilalle. Onhan Posti jo aikaisemminkin ottanut muita tehtäviä hoitaakseen, muun muassa ateriakuljetuksia ja vartiointitehtäviä.

Olisihan se mukavaa, jos vaikka ulkomaanmatkan aikana - kun postinkanto olisi muuten keskeytetty, jotta laatikko ei täyttyisi ja houkuttelisi varkaita - postimies kävisikin jaettavan puutteessa leikkaamassa nurmikon sileäksi.

Mutta miksi jättää palvelujen laajentumista vain nurmikon leikkuuseen, sillä onhan Suomi täynnä tekemätöntä työtä. ”Aina kaikkensa hän antoi, lumet loi ja postit kantoi”, lauloi Juice Leskinen profeetallisesti jo vuonna 1981 kappaleessa Kylähullu viimeinen.

Eikö Postin repertuaariin voisi talviaikana ottaa myös lumien luomista, katolta pudottamista tai väylien hiekoittamista? Niillekin palveluille saattaisi olla kysyntää ja hyödyttäisiväthän ne päätyönkin suorittamista.

Kirjastoautonkin Posti voisi helposti korvata. Tilaus vain kirjastolle ja postimies kantaisi kirjat kotiin ja palauttaisi luetut aikanaan. Maaseudulla moni toivoisi varmasti myös Pullo-Postia, mutta toistaiseksi laki kieltää sen.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kouvolansanomat.fi

Lintulajeilla on omanlaisensa tavat rakentaa pesää. Jotkut kaivavat ja kovertavat, jotkut pinoavat ja muuraavat, kutovatkin.

Muutamat lajit rakentavat pesistään upeita luomuksia, joissa voi olla jopa salaovi.

Kaikki linnut eivät rakenna pesää, vaan munimiseen riittää pelkkä painauma maassa tai syvennys oksalla.

Linnun munassa on kaikki, mitä sikiö tarvitsee. Siksi pienimmänkin linnun muna eli munasolu on isompi kuin ihmisen. Vaihteluväli on painossa mitattuna kolibrin grammasta strutsin puoleentoista kiloon.

Lintujen lisääntymiskyky riippuu muun muassa ravinnon määrästä. Viirupöllön munamäärä vaihtelee yhdestä neljään myyrätilanteen mukaan. Maailmanennätys lienee vuoden 1986 myyrähuipusta Mäntyharjulta ja Jaalasta, kahdeksan munaa. Huonoimpina myyrävuosina useimmat viirupöllöt eivät pesi lainkaan.

Jälkeläisten määrään vaikuttaa sekin, kuinka paljon emot itse rasittuvat. Jo pelkkä pesänrakennus voi olla iso urakka ja kestää joillakin lajeilla jopa kuukausia. Poikasia ruokkiessaan pienet varpuslinnut joutuvat hakemaan hyönteislastin jopa 500 kertaa vuorokaudessa.

Lue lisää päivän lehdestä tai

Pitäkää sitten huolta, etteivät digitaalikellot vilku ranteissa näkyvillä!

Tämä on keskeinen ohje, jonka apulaisohjaaja antaa meille avustajille. Vanhanmallisiin sotilasasuihin pukeutuneet oikeat näyttelijät sirotellaan väliimme rivistössä ja sitten kuvataan. Ollaan ristiinalaisella pellolla 1980-luvun lopulla. Tekeillä on Pekka Parikan elokuva Talvisota.

Ensi kesänä Pahkajärvi pääsee isompaan rooliin kuin ristiinalainen pelto, jossa kuvattiin vain osa Talvisodan kohtauksista. Pahkajärven maisemat näyttelevät yhtä pääosaa kolmannessa Tuntematon sotilas -elokuvassa: kaikkiaan 80 kuvauspäivästä peräti 60 vietetään Vekaranjärven varuskunnan harjoitusmaastoissa.

Mutta palataan

Tänään vietettään valtakunnallista Koiranpäivää. Tänä vuonna päivän teemana on Lapsi ja koira.

Kennelliitto muistuttaa, että on aikuisen tehtävä huolehtia siitä, että lapsen ja koiran yhteiselo onnistuu hyvin ja luontevasti.

Aikuinen voi opettaa lasta ymmärtämään koiran eleitä ja viestimään itsekin niin, että koira sen ymmärtää. Lapselle tulee myös opettaa, että koira ei ole lelu, vaan siitä voi tulla uskollinen ystävä.

Koiranpäivällä Kennelliitto haluaa muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä. Koiranpäivänä korostetaan pehmeitä ja lämpimiä arvoja ja kerrotaan koiran erilaisista rooleista ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa. Kennelliiton tavoitteena on tehdä Koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan.

Tutustu myös Koiranpäivän Facebook-sivuihin. 

Kennelliiton nettisivut.