Liikenneturvan seurantatietojen mukaan yksi neljästä autoilevasta ei näytä suuntamerkkiä kääntyessään. Liikenneturva muistuttaa, että kuljettaja on velvollinen kertomaan kääntymisaikeistaan näyttämällä vilkkua.

— Kukaan ei kulje liikenteessä yksin. Käyttämällä vilkkua kuljettaja antaa muille liikkujille aikaa ja tilaa toimia yllättävissäkin tilanteissa. Kun suuntamerkki laitetaan päälle hyvissä ajoin, voivat muut ennakoida liikennetilanteen paremmin ja välttää esimerkiksi turhaa jarruttelua. Kelien huonontuessa on entistä tärkeämpää ilmaista omat aikeet riittävän ajoissa muille, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan suuntamerkin näyttäminen kannattaa ottaa tavaksi aina, vaikka tien päällä ei toisia ajoneuvoja havaitsisikaan.

— On muistettava, että vilkun viesti on tarpeellinen myös kevyen liikenteen väylän käyttäjille, kävelijöille, pyöräilijöille ja mopoilijoille, esimerkiksi liikenneympyrästä poistuttaessa.

Liikenneturva muistuttaa myös, ettei vilkun näyttäminen vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistaa kääntymisen turvallisuus. Ohjauspyörää saa kääntää vasta, kun sen voi suorittaa turvallisesti. Vilkun käytön lisäksi kuljettaja kertoo aikeistaan kääntyä hidastamalla nopeutta, jarruvaloilla, ajolinjan valinnalla ja tarpeen mukaan myös katsekontaktilla.

Jouluvaelluksella matkataan jälleen seimen luo Kouvolassa sunnuntai-iltana. Kouvolan seurakunnan järjestämä elämyksellinen jouluvaellus on lajissaan jo kahdeksas.

Vaellus alkaa kävelykatu Manskin eteläpäästä. Reitti kulkee Manskia pitkin kaupungintalolle ja siitä Lääninpuistoon. Vaellus päättyy Kankaan koulun pihalle, jonne on rakennettu Betlehemin talli.

Reitti on valittu niin, että siihen on helppo ottaa osaa niin sylivauvan kuin vanhemmankin henkilön. Jouluvaellus kulkee jouluevankeliumin matkassa draaman, tanssin ja musiikin keinoin.

Kolme tietäjää johdattaa vaeltajat noin kilometrin mittaisen matkan läpi joulun tapahtumien. Kävelykadun päässä kuullaan aluksi profeettojen ennustuksia. Kaupungintalolla enkelit tanssivat ikkunassa. Ennen seimen luo saapumista taivalletaan vielä läpi puiston, jossa paimenet ovat kedolla ja lapsikuoro ja enkeli laulavat.

Seimen äärelle saavuttaessa näytelmä huipentuu tietäjien kumartaessa löytynyttä Jeesus-vauvaa. Siellä voi sitten tavata myös eläviä elämiä.

Jouluvaelluksen jälkeen on mahdollista tulla glögille Maria-saliin ja sen jälkeen laulamaan kauneimpia joululauluja Kouvolan keskuskirkkoon

Vaelluksen järjestelyistä vastaa Kouvolan seurakunnan diakoni Leea Piirainen. Mukana on joka vuosi noin 200 vapaaehtoista.

— Vaikka ympärillämme on epävarmuutta monella tapaa, joulun sanoman viestinä on tuoda turvaa, pysyvyyttä ja korostaa kristillisiä arvoja ja yhteisöllisyyttä, Piirainen sanoo.

Jouluvaellus 20.12. kello 18 Kouvolan keskustassa. Lähtö Manskin rautatieaseman puoleisesta päädystä. Kauneimmat joululaulut keskuskirkossa kello 19.30.

Lunta ei vielä ole, mutta Mielakka on valmiina juhlavuoteensa. Myös ennakkolipunmyynti on käynnistynyt normaaliin tahtiin.

— Meillä on melko vakiintunut porukka, joka ostaa joka vuosi kausikortin oli sää mikä hyvänsä, kertoo Mielakan rinnekeskuksen esimies Inka Kaltola.

Kaltola myöntää, että lumisena alkutalvena myös vielä empivät olisivat saattaneet ostaa kausikortin.

Mielakka juhlii 50-vuotista historiaansa tänä talvena. Se näkyy markkinoinnissa ja tapahtumissa.

— Helmikuussa järjestetään iso tapahtuma, jossa muistetaan erityisesti rinnekeskuksen asiakkaita, seuroja ja yhteistyökumppaneita. Tapahtumasta tulee isoin juhlallisuus juhlavuotena, muuta en voi vielä tässä vaiheessa paljastaa.

Rinnekeskus ei tarvitse lunta avatakseen kautensa vaan pakkasta. Rinnekeskuksessa on laitteet lumen tekoon, mutta se vaatii pysyvää pakkasta. Kaltola on positiivisin mielin, vaikka lunta ei vielä ole satanut.

— Viime vuonnakin kausi alkoi myöhään, mutta emme vielä tiedä tiivistyykö kausi vai jatkuuko talvi pidemmälle keväällä. Olemme valmistautuneet pitämään rinnekeskusta myöhempään keväällä auki.

Tänä vuonna Mielakan rinnekeskus järjesti myös joulutapahtuman lauantaina.

— Emme ole aikaisemmin tajunneet, että voisimme järjestää tällaisenkin tapahtuman. Halusimme järjestää tapahtuman, joka ei ole lumiriippuvainen.

Tapahtumassa oli esillä muun muassa Mielakan 50-vuotisen taipaleen kuvanäyttely, paikallisia lähituottajia myymässä tuotteitaan, joulupukki ja hyväntekeväisyyttä lemmikeille ja vähävaraisille perheille.

— Olen iloisesti yllättynyt tapahtumaan. Tästä tulee joka vuotinen perinne.

Joulukuusi ja lahjapaketit jäivät vaihteeksi sivurooliin, kun Kouvolan Jäätaiturit vei joulunäytöksensä yleisön matkalle maailman ympäri.

Värikäs jäägaala perustui eri maiden juhlaperinteisiin, ja mukana olivat muun muassa karnevaalit Brasiliasta, lyhtyjuhla Kiinasta ja Pyhän Patrickin päivä Irlannista. Lauantai-iltapäivän gaalassa esiintyi parisataa kilpa- ja harrastajaluistelijaa ja luistelukoululaista.

Joulunäytös päättää seuran syyskauden, muttei harjoituksia. Taija Laakso ja KouJT:n päävalmentaja Kaijaleena Sairanen muistuttavat, että kilpaluistelijat jatkavat treenejään aivan joulun kynnykselle asti.

— Joulu ja uusivuosi vietetään loman merkeissä, mutta aika lyhyiksi nämä vapaat jäävät.

Kisat sanelevat kevätkauden ohjelman aina maaliskuulle asti. KouJT järjestää myös oman ison tapahtuman tammikuussa, jolloin Kouvolassa ratkaistaan muodostelmaluistelun itäisen, kaakkoisen ja Hämeen alueiden mestaruudet.

Onneksi on martat! Yleishyödyllinen, ei-kaupallinen järjestö tarjoaa ratkaisun varmaan kaikkiin käytännön huushollipulmiin.  Internetin myötä koko tietopankki on saatavilla koko ajan, vaikkei martta olisikaan. Martat tarjoavat esimerkiksi valmiit ehdotukset  ruokalistaksi jouluaterialle, perinteisenä ja kasvisvaihtoehtona. Ohjeet listan ruokiin löytyvät tietenkin marttojen verkkosivuilta.

Kauppalista on sentään rakennettava itse. Martat evästävät, että säilyvät ruoat olisi kannattanut viisaimmillaan hankkia vaikka kuinka hyvissä ajoin ja vain tuoretuotteet lähellä h-hetkeä kauppojen tungoksessa. Mutta vielä ehtii. Katso alta marttojen menyyt.

Kotkalainen vanhempi rikoskonstaapeli ja kaupunginvaltuutettu Vesa Levonen (kesk.) on joutunut kokemaan sananvapauden toteuttamisen monimutkaisuuden ja rajanvedon hankaluuden. Poliisin työn ja politiikan yhdistelmä kävi Kaakkois-Suomen poliisijohdolle ylivoimaiseksi alkusyksystä Se siirsi Levosen yt-menettelyn kautta ulkomaalais- ja turvapaikkayksiköstä muihin tehtäviin.

Poliisilaitoksen johdon mielestä Levosen Facebook-kirjoittelu oli ollut sisällöltään sen laatuista, että luottamus hänen kykyynsä hoitaa ulkomaalaistutkintaa objektiivisesti oli voitu perustellusti kyseenalaistaa. Poliisijohdon mukaan Levosen kirjoittelu vaarantaa kansalaisten luottamusta poliisin tasapuolisuuteen tehtävien hoidossa.

Levonen on häneen kohdistuneista toimista pöyristynyt. Hän kokee, että hänen sananvapauttaan on rajoitettu ja perustuslaillisia oikeuksiaan loukattu.

Levosen mukaan hänestä käynnistettiin syyskuussa yhteistoimintalain mukainen menettely, vaikka kyseessä olivat hänen henkilökohtaiset ja poliittiset mielipiteensä Facebook-kavereiden kanssa suljetussa ryhmässä.

Tapaus on Levosen mielestä niin törkeä, että hän teki poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäestä ja apulaispoliisipäällikkö Keijo Kolsista tutkintapyynnön, joka ei kuitenkaan johtanut esiselvitystä pidemmälle.

Poliisihallituksen lisäksi Levonen on vedonnut eduskunnan oikeusasiamieheen, joka pesi kätensä. Seuraavaksi Levonen aikoo vedota valtakunnansyyttäjään esitutkinnan aloittamiseksi.

Teemu Riikosen idea Pelaajat päättää -viikosta on henkilökohtainen suosikkini Vuoden urheiluteoksi aivan valtakunnallisella tasolla asti. Juuri tällaista oikeanlaista ja perusteltua urheilukulttuurin ravistelua Suomi tarvitsee.

Valmentajakeskeisyydessä piilee samanlaisia ongelmia, joita tulee esiin sellaisissa työpaikoissa, joissa johtajat pitävät väkisin kaikki narut käsissään eivätkä anna vastuuta alaisilleen.

Se, että valmentajat heittävät palloa pelaajille, ei tarkoita sitä, että olisi pyrkimyksenä tehdä valmentajista tarpeettomia. Valmentajan tehtävänä on edelleen olla päältäkatsojana, valvojana ja tukijana.

Pelaajat päättää -viikko ei ollut mikään pelleilyviikko. Harjoitusten laadusta ei lipsuttu. Pelaajien piti hyväksyttää omat ohjelmansa valmentajalla.

Kouvolassakin tapaa edelleen urheilutapahtumissa sellaisia katsojia, jotka suosivat vanhanaikaista huutovalmennusta. Heidän mielestään valmentaja ei ole valmentaja, jos hän ei huuda suojateilleen pää punaisena. Heille esitän provosoivan kysymyksen, johon myös vastaan itse:

Kuvittele tilanne, jossa pelaaja vastaanottaa huutovalmennusta 11-vuotiaasta 18-vuotiaaksi. Täysi-ikäisenä hän saa valmentajan, joka suosiikin keskustelevampaa tyyliä. Mitä tapahtuu?

Huudon lisäksi loppuu peli, koska juniori-ikäisenä tuon pelaajan ei koskaan annettu ajatella omilla aivoillaan.

Tapio Ahlroth

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien urheilutoimittaja.

Kuvittaja Sari Airolan kädenjälki näkyy suomalaisessa joulussa vuonna 2016. Postin perinteinen joulupostimerkki on silloin lappeenrannassa nuoruutensa viettäneen Airolan suunnittelema.

Muutaman neliösentin suuruiseen tilaan mahtuvat Airolan tuotannon keskeiset teemat, eläimet ja ystävyys. Ensi syksynä julkaistava merkki esittää suurisilmäistä poroa, joka kantaa selässään pikkuista tonttua.

Airola hallitsee suomalaisen joulun kuvauksen, vaikka monet hänen omista jouluistaan ovat olleet aivan muuta kuin hanget, korkeat nietokset -idylliä. Ulkomailla viettämiensä vuosien aikana Airola on tutustunut joulunviettoon niin Yhdysvalloissa, Hongkongissa kuin Turkin Istanbulissakin.

Täksi jouluksi Airola saapuu perheensä kanssa Lappeenrantaan. Sukulaisten luona on luvassa joulun tunnelmaa, vaikka yksi keskeinen asia, lumi, loistaisikin poissaolollaan.

Lue lisää päivän lehdestä tai Kouvolan Sanomien mobiilisovelluksesta. 

Maamme aineellisen ja henkisen
kulttuurin eturintamalla, Helsingissä, on nyt muodissa pakohuonepeli. Ihmiset sulkeutuvat, maksua vastaan, tilaan, jossa pääsevät etenemään päättelykykyä vaativia tehtäviä ratkaisemalla. Jos onnistuu pääsemään viimeisestä ovesta ulos ajassa, josta on maksanut, voi tuntea itsensä voittajaksi.

Tekemistä pitää keksiä, jos oikeaa tekemistä ei ole, sanoisi vanhan liiton mies.

Omaa pakohuonepeliään pelaa maan hallituskin, veronmaksajain rahalla. Päättelykykyä vaativia ongelmia riittää, ovien alta tungetaan vihjelappusia, mutta ratkaisut vievät usein umpikujaan.

Nyt on pelissä

Tuukka ja Olga Temosen tilalla Iitin Sääskjärvellä koettiin pari viikkoa sitten yllätys Tuukka Temosen mennessä pihatöihin. — Tuukka katsoi, että mikä ihme antenni siellä on. Cenni olikin synnyttänyt pienen alpakkavasan, Olga Temonen kertoo.

Temoset hankkivat alpakkapariskunnan reilu vuosi sitten vierailtuaan ELMA-maatalousmessuilla. Idea oli alkujaan Tuukka Temosen.

— Hän sanoi, että jos joku eläin pitäisi vielä hankkia, niin alpakka olisi kiva. Menin sitten heikkona hetkenä ilmoittamaan alpakkayhdistykselle, että voisimme vastaanottaa alpakan, mikäli niitä on tarjolla jossain vaiheessa.

Alpakkakaksikko ehti olla vuoden kahdestaan, sillä alpakan raskausaika kestää hieman yli 11 kuukautta. Alpakkaperhe saattaa olla tulevana kesänä myös kova vetonaula, sillä Olga Temonen suunnittelee kotieläinpihan avaamista tilalle.

— Nytkin paikalla on käynyt ryhmiä, joten ajattelin, että miksen avaisi pihaa ihmisille. Tähtään heinäkuisiin avajaisiin. Meillä on jo hyvä kattaus kotieläimiä, joten enää tarvitsee rakentaa puitteet.

Jouluvalot ovat monen sisustajan mielestä elementti, joka parhaiten tuo juhlantunnun kotiin.  Mutta mitä vaaran paikkoja jouluvaloihin liittyy? Tukesin eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston asiantuntijat vastasivat jouluvalojen käyttöön ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Ovatko led-jouluvalot turvallisempia kuin muut?

Led-valosarjat toimivat pienoisjännitteellä ja niiden lamput eivät kuumene, joten niiden käyttö on turvallisempaa.

Voinko jättää turvallisin mielin jouluvalot päälle, kun lähden yön yli jouluna kyläilemään? 

Jos kyseessä on toimiva ja kunnossa oleva valosarja, ei ole mitään estettä jättää sitä päälle. Jouluvalo on valaisin siinä missä muutkin kodista löytyvät lattia- ja pöytävalaisimet.

Venäjä ei tiettävästi ole alkanut sakottaa Etelä-Karjalasta rajan ylittäneitä suomalaistankkaajia. Sanomalehti Karjalainen kertoi torstaina, että Värtsilässä tankkaajille oli jaettu sakkoja rajavyöhykeluvan puuttumisen vuoksi.

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan, eversti Tero Kaakisen korviin ei ole kantautunut vastaavaa Imatralta, Nuijamaalta ja Vaalimaalta.

— Ainakaan meihin ei ole oltu yhteydessä tällaisesta asiasta.

Karjalaisen Venäjän rajavartiolaitokselta saamien tietojen mukaan sakotus perustuu 2012 annettuun määräykseen, jonka mukaan pysähtyminen rajavyöhykkeellä ilman pakottavaa tarvetta on kielletty. Pysähtymisestä ilman lupaa voi seurata enintään 5 000 ruplan, eli noin 65 euron, sakot.

Kaakinen sanoo kuulleensa Värtsilän tapauksesta radiosta torstaiaamuna. Hänen mukaansa tilannetta on vaikea kommentoida, koska ei tiedetä tarkasti, missä kohtaa rajavyöhykettä ja millaisessa tilanteessa sakon saaneet suomalaiset ovat pysähtyneet.

Myös Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen rajavyöhykkeiltä löytyy kauppoja ja huoltoasemia teiden varsilta. Kaakisen tiedossa ei ole, noudatetaanko vastaavaa käytäntöä myös näillä rajanylityspaikoilla.

Korikouvot rutisti 93—90 (40—31) -voittoon Kaarinan Ura Basketista koripallon 1. divisioona B:ssä sunnuntaina Mansikka-ahon urheiluhallissa.

Seitsemän viikkoa loukkaantumisensa takia sivussa ollut Arttu Saarijärvi (27/5) kohosi pelaamansa lähes 28 minuutin aikana kentän pistekunkuksi, vaikka heittotarkkuus (kolmoset 3/8 ja vapaaheitot 8/14) ei paluuottelussa päätä huimannutkaan.

Ratkaisuhetkillä Saarijärvi osui kuitenkin sekä läheltä että kaukaa ja nappasi tärkeät levypallot molemmissa päissä.

— Niin kauan kuin puolustus toimi, meillä ei ollut mitään hätää. Vastustajan paikkapuolustuksen edessä meille iski puolittainen paniikki, vaikkei syytä olisi ollut. Korisliigassa Saarijärven Arttu olisi kolmospaikan pelaaja, mutta meillä hän saa käsitellä palloa ja pelata ykköspaikalla, Korikouvojen päävalmentaja Kari Kurronen summasi.

Kouvoilla ja Uralla on ollut A-poikien SM-sarjassa vääntöjä sekä parketilla että hallin seinien ulkopuolella, ja henkistä kovuutta kysyttiin myös sunnuntaina. Ottelussa ei kovia kontakteja kaihdettu.

Saarijärven ohella toinen edustusjoukkueen sopimuspelaaja Miikka Luosmaa (22/11, kakkoset 7/13) teki hyvää jälkeä. Juuso Mäenpää (15/8) heitti kakkoset ja vaparit kuppiin erehtymättömästi.

Korikouvot lähti joulutauolle saldolla seitsemän voittoa ja yhtä monta tappiota.

15 joukkueen Divari B:tä aiotaan supistaa ensi kaudeksi 12 joukkueen sarjaksi, eli putoamiskellot soivat neljälle, kun 2. divisioonasta nousee voittaja.

Tulevana viikonloppuna monissa kodeissa siivotaan normaalia perusteellisemmin joulun vuoksi. Joulusiivouksen ei tarvitse kuitenkaan olla kaikkien hermoja raastava tapahtuma, vaan sen voi hyvinkin jättää tekemättä. Koska kodeissa kuitenkin aina silloin tällöin kannattaa suursiivota, joulu on aivan yhtä hyvä ajankohta kuin mikä muukin tahansa sen tekemiselle.

Joulusiivouksen asteen voi valita. Ohessa ohjeet yhden, kahden tai kolmen tähden siivoukselle omien siivousintohimojen mukaan.

*

Laita likaiset astiat koneeseen. Pyyhi pöydät ja työtasot ja liesi, lakaise tai imuroi suurimmat roskat lattialta. Vaniljatanko imurin pölypussissa levittää hyvää tuoksua. Hyasintti pöydällä toimii myös.

**

Edellisten lisäksi: Pyyhi lattianihkeällä mopilla. Pyyhi tahrat jääkapin ja astiakaappien ovista, pöly liesituulettimen kuvun ja riippuvalaisimien päältä sekä tahrat mikroaaltouunin sisältä ja ulkoa.

***

Edellisten lisäksi: Pyyhi kaapinovet kostealla liinalla, tarvittaessa käytä puhdistusainetta. Pyyhi valokatkaisijat, kaikki pistorasiat ja jalkalistat, älä unohda oven päällistä. Puhdista kaakelit ja järjestä kuivauskaappi. Järjestä jääkaappi ja pyyhi samalla likaiset hyllyt. Jos uuni on likainen, puhdista se. Jos saat vedettyä uunin paikoiltaan, imuroi ja pyyhi lattia lieden alta ja samalla voit pyyhkiä lieden sivut.

*

Petaa sänky, kerää tavarat paikoilleen. Vie likapyykit pyykkikoriin.

**

Edellisten lisäksi: Tuuleta huone. Pyyhi pölyt valaisimista, ikkunalaudalta ja yöpöydältä. Ravistele tai imuroi matot, imuroi lattiat ja järjestä yöpöytä.

***

Edellisten lisäksi: Imuroi patjat, järjestele lelu- ja vaatekaapit. Pyyhi valokatkaisijat, pistorasiat, jalkalistat, oven päälliset, sängyn pääty, laidat, jalkopääty. Imuroi katon ja seinien kulmat, jonne saattaa kerääntyä pölyä.

*

Pese wc-allas, pyyhi peili ja hana mikrokuituliinalla. Harjaa käsienpesuallas ja vaihda käsipyyhkeet.

**

Edellisten lisäksi: Pese ja pyyhi wc-pytyn vesisäiliön kansi, istuinrengas ja pöntön kansi pesuainevedellä. Vaihda roskapussi ja imuroi.

***

Edellisten lisäksi: Pyyhi wc-istuimen jalkaosa sekä seinäpinnat wc-altaan ympäriltä roiskekorkeudelta. Puhdista valokatkaisija ja ovenkahva. Pyyhkäise kaapinovet, oven pinta ja pese lattia.

*

Kuivaa lattia ja suihkuseinät lastalla.

**

Edellisten lisäksi Imuroi lattia, pyyhi peili ja poista näkyvät tahrat pinnoilta.

***

Edellisten lisäksi: Harjaa pesuliuoksella ne seinät, joihin roiskuu suihkutteluvettä. Pese lattia ja jynssää se kohta, johon likaiset jalat jättävät vähitellen jälkensä. Pese suihkuverho pyykkikoneessa. Pese lattiakaivo, eli poista irtonaiset roskat ja hiukset ja suihkuta sinne putsauksen jälkeen puhdasta vettä, pese ritilä kummaltakin puolelta, käytä suojakäsineitä.

*

Kerää tavarat paikoilleen ja toimita olohuoneeseen kertyneet ylimääräiset tavarat omille paikoilleen. Oio sohvatyynyt ja suorista matot. Joulukuusen tuoksu raikastaa ilman ja kynttilänvalossa on aina siistiä.

**

Edellisten lisäksi: Tuuleta olohuone. Pyyhi pölyt valaisimista, televisiosta ja muusta elektroniikasta — myös takaa — sekä esimerkiksi pianon päältä ja ikkunalaudoilta. Imuroi lattiat ja matot, imuroi vaakapinnat sohvasta ja muista tekstiilipintaisista huonekaluista

***

Edellisten lisäksi: Pyyhi mikrokuituliinalla seinäpinnat valokatkaisijoiden ympäriltä. Tamppaa matot. Pyyhi pölyt kirjahyllystä ja pattereiden päältä, mahdollisten taulujen päältä ja reunoista, muista myös ikkunalaudat ja jalkalistat. Imuroi sohvat ja nojatuolit kokonaan, tomuta tyynyt ulkoilmassa.

Pääkallokelit ovat taas täällä. Talvella liukastumisen riski on suuri jo tilastojenkin valossa. Joulukuusta maaliskuuhun Suomessa sattuu 15 000—22 000 liukastumistapaturmaa — kuukaudessa!

Invalidiliitto muistuttaa Pääkallokelit-kampanjallaan liukkaiden kelien vaaroista ja talvikunnossapidon tärkeydestä.

Nuoret ja työikäiset liikkuvat eniten, joten he myös liukastelevat eniten. Kaikista kaatujista jopa puolet on alle 30-vuotiaita. Työmatkoilla liukastuvat erityisesti naiset, sillä he ovat miehiä innokkaampia kävelijöitä.

Liukastumisen seurauksena on useimmiten nyrjähdys tai venähdys. Tapaturmien vuoksi jää myös pysyvästi työkyvyttömäksi useita suomalaisia vuosittain. Kaatuminen on myös yleisin aivovamman syy kaikissa ikäryhmissä Suomessa.

Yhden kaatumisen keskimääräiseksi kustannukseksi on arvioitu 6 000 euroa. Talven liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavatkin vuosittain arviolta puolen miljardin euron menetykset.

Kävelyreittien ja pihojen kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää, samoin oikeanlaisten jalkineiden valinta. Myös hyvä tasapaino on kova sana.

Kouvolan keskustassa vaelsi sunnuntaina tuhat päinen ihmislauma jouluevankeliumia seuraten. Kouvolan seurakunnan järjesti jouluvaelluksen kahdeksannen kerran. Tänä vuonna seurakunta päätti järjestää yhden vaelluksen kahden sijaan.

— Kaikki meni käsikirjoituksen mukaan. Sää oli leuto ja lempeä, joten ihmisten oli helppo lähteä ulos. Saimme myös paljon kehuja paikallaolleilta ihmisiltä, kertoo Kouvolan seurakunnan diakoni Leea Piirainen.

Neljäntenä adventtina järjestettävässä Jouluvaelluksessa soihtukulkueen johdattamat kolme tietäjää vievät noin kilometrin mittaiselle matkalle läpi joulun tapahtumien. Jouluvaellus kulkee jouluevankeliumin matkassa draaman, tanssin ja musiikin keinoin. Vaelluksella nähtiin muun muassa enkeleitä tanssimassa kaupungintalon yläikkunoissa ja oikeita aaseja seimen luona. Tapahtuman jälkeen kävijät saivat glögiä ja pääsivät kuuntelemaan kauneimpia joululauluja Kouvolan keskuskirkkoon. Piiraisen mukaan vaelluksessa oli mukana noin tuhat ihmistä.

— Kävijöitä oli reilu 900, jos siihen laskee vapaaehtoiset mukaan, tulos on jotakuinkin tuhat.

Viime vuonna kävijöitä oli kahdessa jouluvaelluksessa yhteensä noin 1500.